200! (+ arvonta)

Tämä on blogini 200. kirjoitus. 3,46 vuotta eli 41,55 kuukautta eli 1264 päivää siihen meni. Tähän merkkipaaluun olisin ehkä päässyt nopeamminkin jos blogiaikana ei välillä olisi sattunut hiljaisempia kausia ja useampaakin lukujumia. Mutta onneksi tätä hommaa saa rauhassa tehdä omaan tahtiin ja juuri niin hitaasti tai nopeasti kuin itse haluaa. 

Tammikuussa vihjailin arvontaa synttäreiden kunniaksi ja vaikka ajatukseni oli pitää se jo vähän aikaisemmin, suunnitelmat venähtivätkin sitten tänne asti. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikös? Samalla saa sitten iskettyä kolme kärpästä kerralla kun arvonnalla juhlistan paitsi 200. postausta ja blogin 3-vuotista taivalta myös kesää.

Arvontaan voi osallistua helposti jättämällä kommentin tähän viestiin. Mikäli blogistasi tai profiilistasi ei löydy sähköpostiosoitetta, kirjoittelethan sen kommenttisi yhteyteen. Kirjoittelethan kommenttiisi myös jos et osallistu arvontaan.

OSALLISTUMISAIKA ON PÄÄTTYNYT. ARVONTA SUORITETAAN PARIN PÄIVÄN SISÄLLÄ!

Arvontaan voivat osallistua kaikki rekisteröityneet lukijani. Tarkistathan ennen osallistumista, että löydyt sivulla olevasta "Kaverit" - kohdasta. Mikäli haluat osallistua arvontaan, mutta et ole vielä lukijani, lukijaksi liittyminen onnistuu samasta kohdasta. Tällä kertaa arvontaan ei voi osallistua anonyyminä.

Arvonnassa lähtee palkinto kolmelle onnekkaalle:
1-2. 15 euron lahjakortti (Suomalainen, Adlibris TAI Elisa Kirja)
3. Yllätyspalkinto

Lahjakortin voittajat saavat valita minne kolmesta vaihtoehdosta lahjakortin haluavat. Yllätyspalkinto tulee olemaan jotain pientä kivaa lukemiseen ja kirjoihin liittyen.




Bloggari kustantaa arvontapalkinnot aivan itse, omasta pussista.

Colleen Hoover & Tarryn Fisher: Never Never: Part Two

Maaliskuussa luin Colleen Hooverin ja Tarryn Fisherin yhteistyön tuloksen Never Neverin ensimmäisen osan ja pidin kirjasta äärettömän paljon. Edellinen kirja jäi aivan järkyttävän kutkuttavaan cliffhangeriin, joten parin kuukauden odotus seuraavasta osasta tuntui vähintään tuplasti pidemmältä.

Never Never: Part Two on sarjan toinen osa, joten tämä kirjoitus saattaa sisältää juonipaljastuksia. 

Charlie on kadonnut ja pulassa. Silaksen on kiirehdittävä ehtiäkseen etsiä Charlie ja selvittää mikä heitä oikein vaivaa ennen kuin on liian myöhäistä. Edessä tuntuu kuitenkin olevan liian paljon kysymyksiä ja aivan liian vähän vastauksia.

Ensimmäisen osan herättämien kysymysten jälkeen toivoin, että kakkososa vähän selventää asioita, mutta turha toivo. Oi voi, minkä menitte tekemään Colleen Hoover ja Tarryn Fisher. Lisää kysymyksiä, ilman vastauksia tietenkin. Part Two ei oikeastaan selvennä mitään ja sekoittaa Charlien ja Silaksen tilannetta entisestään. Se suurin kysymys eli mitä ihmettä kaksikolle on tapahtunut ei suostu vieläkään paljastumaan eli langanpätkät todennäköisesti tulevat yhdistymään vasta kolmannessa ja viimeisessä osassa.

Aivan niin hyvä kuin ykkösosa tämä ei kuitenkaan ollut, mutta siitä huolimatta vetävästi kirjoitettua ja koukuttavaa luettavaa. Loppu oli kyllä aivan yhtä ärsyttävä kuin edellisessäkin osassa. Ärsyttävä vain siksi, että Never Never: Part Two päättyy kirjaimellisesti melkeinpä kesken lauseen ja niin paljon jää jälleen avoimeksi.

Tämän kakkososan jälkeen harmittaa, että Never Never on jaettu kolmeen lyhyeen osaan. Ilmeisesti tämän oli alunperin tarkoitus olla yksi kirja, mutta syistä tuntemattomista tarina on lopulta jaettu novella - muotoon. Sitten kun kolmas osa on ilmestynyt, haluan ehdottomasti lukea kaikki kolme osaa uudestaan ja yhteen putkeen. Jos yhtä pidempää kirjaa olisi päässyt heti alunperin lukemaan, olisi lukukokemus varmasti ollut erilainen.

Kolmannen osan, Never Never: Part Threen, ilmestymisestä ei ole vielä tietoa. Toivottavasti kuitenkin melko pian, sillä haluan ehdottomasti tietää miten tarina päättyy ja saadaanko kaikkiin avoimiin kysymyksiin lopulta vastaukset.

-------
2015, 104 s.
oma ostos

Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet & Bernhard Schlink: Lukija

Sekä Murakamin että Schlinkin lukemisesta on jo ehtinyt vierähtää hyvän aikaa, mutta en vain ole saanut kirjoista kirjoiteltua blogiin asti. Mietin pitkään, että kirjoitanko enää ollenkaan, mutta halusin kuitenkin molemmista edes jotain sanoa, koska ainakin Murakamista tykkäsin oikein paljon. Pitkästä aikaa lyödään jälleen kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kirjat pääsevät yhteispostaukseen hieman lyhyemmillä arvosteluilla/mietteillä.

HARUKI MURAKAMI: VÄRITTÖMÄN MIEHEN VAELLUSVUODET

Tsukuru Tazakilla on näennäisesti elämä kunnossa: hyvä työ rautatieasemien suunnittelijana ja suhde kauniiseen Saraan. Nuorena Tsukuru muodosti neljän ystävänsä kanssa tiiviin joukon, mutta ilman varoitusta ja selitystä Tsukuru jätetään joukon ulkopuolelle. Asia jää varjostamaan Tsukurun myöhempää elämää. Lopulta vuosien jälkeen Tsukuru päättää Saran rohkaisemana selvittää miksi ystävät hylkäsivät hänet.

Oli todella mukavaa palata vihdoinkin Haruki Murakamin pariin. Edellinen (ja ennen tätä ainoa) lukemani Murakami oli ihana Norwegian Wood, jonka tasolle Värittömän miehen vaellusvuodet ei aivan yltänyt, mutta silti pidin tästä aivan valtavasti. Murakami on kirjoittanut hyvin etenevän ja vetävän tarinan, jossa on hieman samanlainen tunnelma kuin Norwegian Woodissa. Kirjassa Tsukuru käy ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan Suomessakin, Helsingissä ja järvimaisemissa Hämeenlinnassa. Tuo vierailu oli mukava ja hauska lisä.

Olen joskus tainnutkin mainita, että inhoan liian avoimia loppuja. Jotkin asiat on ihan hyvä jättää avoimiksi ja lukijoiden pohdittaviksi, mutta joskus haluan saada asioille edes jonkinlaisen lopun. Niin tässäkin, joten Värittömän miehen vaellusvuosien tuskaisen avoimeksi jäävä lopetus oli yksi harvoista asioista, mistä en kirjassa pitänyt. Olisin niin halunnut tietää miten Tsukurulle ja Saralle lopulta käy.

Uutta Murakamia pääsee taas syksyllä lukemaan suomeksi. Syyskuussa ilmestyy Maailmanloppu ja ihmemaa tuttuun tapaan Tammen julkaisemana.

------ 
Alkuteos: Shikisai o motanai Tazaki Tsukuru to, kare no junrei no toshi
Tammi 2014, 330 s.
Suom. Raisa Porrasmaa
kirjastosta


BERNHARD SCHLINK: LUKIJA

1950-luvun Saksassa 15-vuotias Michael Berg on toipumassa vakavasta sairaudesta kun hän tapaa kolmekymppisen Hannan. Michael rakastuu ja ajautuu Hannan kanssa tiiviiseen suhteeseen. Vuosia myöhemmin Michael kohtaa Hannan uudestaan

Olen Lukijan joskus aikoja sitten lukenut aiemmin, mutta en muista yhtään mitä  ajattelin enkä muistanut juuri muutakaan tästä kirjasta. En ollut kirjaa edes Goodreadsissa tähdittänyt ennen tätä uudelleenlukua. 
 
Tämä oli lukupiirimme kevään viimeinen kirja ja lukupiiriläiset oikeastaan minua lukuunottamatta pitivät tästä oikein kovasti. Vaikka Lukijassa ei ole sivuja kuin vähän reilut 200, jonkin aikaa tuntui, että en edisty kirjan kanssa ollenkaan. Ehkä hieman kauheaa sanoa niin kehutusta kirjasta, että minusta tämä oli yksinkertaisesti tylsä. Odotin koko ajan jotain käännettä, että kirja muuttuisi kertaheitolla kiinnostavammaksi, mutta valitettavasti sellaista ei missään vaiheessa tullut.

15-vuotiaan pojan ja tuplasti vanhemman naisen suhde, joka oikeastaan on pelkkää seksiä, tuntui melkein läpi kirjan jotenkin häiritsevältä. En ole mikään kukkahattutäti tai järkyty helposti, mutta jokin noin epätavallisessa suhteessa jäi vaivaamaan.

Lukupiirissä katsottiin myös kirjasta tehty elokuva, jonka pääosissa ovat Kate Winslet ja Ralph Fiennes. Tykkäsin leffasta paljon enemmän kuin kirjasta. Yksi näyttelijäsuosikeistani eli Kate Winslet teki jälleen hienon roolisuorituksen. Fiennesin, vaikka hyvä näyttelijä onkin, näen jotenkin aina Voldemortina, minkä takia minun on välillä vaikea katsoa miehen muita elokuvia.

Lukija kuittaa lukuhaasteesta kohdan 3. A book that became a movie.

------
Alkuteos: Der Vorleser
WSOY 1998, 224 s.
Suom. Oili Suominen
kirjastosta

Gretchen McNeil: Ten

Gretchen McNeilin tuotannosta olen useampaakin teosta Goodreadsissa katsellut. Jotenkin tämä Ten kiinnosti kuitenkin kaikkein eniten ja vuoden alussa kirja tuli hankittua ihan omaksikin. Siellä tämä sitten odotteli hyvän aikaa ennen kuin teki taas mieli lukea jotain englanniksi ja omasta hyllystä.

Kymmenen nuorta kutsutaan juhlimaan viikonlopuksi syrjäiselle Henry Islandin saarelle. Nuoret eristäytyvät muusta maailmasta täydellisesti kun raju myrsky katkaisee saarelta sähköt, internetin ja puhelinlinjat. Pian yksi nuorista löytyy kuolleena, eikä ruumis jää ainoaksi kun ruumiita alkaa kasaantua yksi toisensa jälkeen. Murhaaja saattaakin olla lähempänä kuin he kuvittelevatkaan.

Joukko ihmisiä ja murhaaja jumissa saarella, ei mikään erityisen omaperäinen asetelma. Ten onkin vähän (tai oikeastaan aika paljon) kuin Agatha Christien mainio klassikko Eikä yksikään pelastunut teiniversiona, niin hyvässä kuin pahassa.

Kyllähän tästä huomasi, että McNeil on napannut Christieltä aika paljonkin vaikutteita, joku ilkeämpi voisi sanoa, että suorastaan kopioinut. Mutta tuosta huolimatta Ten oli kyllä ihan mukavaa luettavaa. Ei mikään karmaisevan jännittävä tai edes erityisen koukuttava, mutta viihdyttävä kuitenkin.

Oikeastaan yksikään kirjan hahmoista ei ollut pahvinukkea kiinnostavampi ja Ten olisi ehkä tarvinnut lisää sivuja, jos kaikista kymmenestä nuoresta olisi halunnut tehdä moniulotteisempia ja kiinnostavampia. Suurin osa hahmoista oli myös todella ärsyttäviä ja joidenkin kohdalla suorastaan odotti listittäisiinkö hahmo jo kohta.

Tylsät hahmot ja sinne tänne viljellyt kauhuelokuvakliseet uhkasivat latistaa kirjan pannukakuksi, mutta onneksi hyvin kirjoitettu tunnelma, lopulta varsin nokkeliksi paljastuneet kuolemat ja lopun yllätys pelastivat lukukokemuksen plussan puolelle. Vaikka Ten ei ollutkaan mitenkään maailmaa mullistavan hyvä, viihdyin sen parissa kuitenkin oikein hyvin. Mutta kyllä Christien alkuperäinen versio on silti tuhat kertaa parempi.

Huomasinpas, että kirja on tämän kuun Amazonilla Monthly Dealsissa parin dollarin hintaan. Jos kiinnostaa tämä lukea e-kirjana, tuossapa tarjous johon tarttua. Tämä tällaisena pienenä sivuhuomautuksena, ei ollenkaan mainostuksena :)

En yleensä kirjatrailereita laita blogitekstieni yhteyteen. Tässä tapauksessa jotenkin kuitenkin tykkäilin tämän kirjan trailerista, joten ajattelin sen nyt tähän linkitellä. Ehkä näitä kirjatrailereita voisin ryhtyä liittämään bloggauksiin enemmänkin, koska olen törmännyt useamminkin todella hienoihin, kirjoihin loistavasti sopiviin trailereihin, jotka ihan mielellään näyttäisi kaikille kirjasta kiinnostuneille.


-----
Balzer + Bray 2013,  320 s.
oma ostos