Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta

Vaikka lukufiilikseni ovatkin olleet kadoksissa, päätin osallistua Halloween - lukuhaasteeseen. Oikeastaan vasta tuossa lokakuun puolivälissä tajusin, että nythän pitäisi lukea haasteeseen sopivaa, joten kirjastoreissulta tarttui mukaan tarinakokoelma Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta. Magdalena Hailta olen aiemmin lukenut Gigi ja Henry -trilogian, joka ei aivan täysin minua hurmannut, mutta siitä huolimatta oli mukava päästä lukemaan muutakin Hain tuotantoa.

Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita Uhriniituntakaisesta sisältää parisenkymmentä kauhistuttavaa tarinaa nuorille. Tarinat sijoittuvat pääasiassa Uhriniituntakaisen kylään, jossa voi törmätä vaikka zombeihin, aaveisiin tai mörköihin. 

Olipas mukava ja viihdyttävä tarinakokoelma, jonka tarinoissa oli oikeasti ihan mukavaa kauhua. Nämä kauhujutut varmasti uppoavat nuorempaankin lukijaan, niin tyttöihin kuin poikiinkin. Haiseva käsi on erinomaista luettavaa näin syksyn pimeinä iltoina ja Halloweenin alla.

Osa kirjan tarinoista on lyhyempiä ja osa pidempiä, mutta lyhyistäkin tarinoista Hai on osannut kirjoittaa varsin jännittäviä. Esimerkiksi vain kahden sivun mittainen FPS on lyhyestä pituudestaan huolimatta erittäin intensiivinen. Suosikkejani kirjan tarinoista olivat Pahanukke, Namusetä ja Poika portilla, joista varsinkin jälkimmäisen lopetus oli loistava.

Ihanaa, että tämän kirjan kohdalla minulle ei kertaakaan tullut sellaista tunnetta, että vaikka kirja on hyvä, en jaksa lukea sitä loppuun. Sellaista on tapahtunut viime aikoina liian monesti, mutta Haiseva käsi piti mielenkiintoni yllä alusta loppuun ja lukaisin kirjan varsin nopeasti.

Tätä kirjaa kelpaa ehdottomasti suositella kauhujuttujen ystäville, niin nuoremmille kuin vanhemmillekin.

------
Karisto 2016, 230 s.
kirjastosta

Brian K. Vaughan & Cliff Chiang: Paper Girls, vol. 1

Löysin eräällä kirjastoreissulla sattumalta Brian K. Vaughanin kynäilemän Paper Girlsin, joka lähti kirjastosta mukaan oikeastaan vain siksi, että se oli Vaughanin kirjoittama. Vaughanin kynästä on myös ihana ja upea Saga, joten odotukset Paper Girlsin suhteen olivat varsin korkealla.
Halloween 1988. Neljä 12-vuotiasta tyttöä ovat aloittelemassa yön pikkutunteina lehdenjakokierrosta kun he törmäävät outoihin tummakaapuisiin hahmoihin. Tavallisesta yöstä tuleekin jotain aivan muuta kun tytöt saavat selville jotain järkyttävää, mikä mullistaa kaiken.  

Ei tämä lähellekään Sagan veroinen ollut, mutta ihan mukava lukukokemus kuitenkin. Vaughan todistaa jälleen olevansa eritäin lahjakas ja uskomattoman omaperäisiä tarinoita kynäilevä kirjoittaja.  

Välillä minulla oli vaikeuksia pysyä kärryllä tapahtumista, sillä tarinassa tapahtuu paljon ja välillä niin outoja asioita, että vähemmästäkin putoaa juonen kyydistä. Itse asiassa tarvitsin ensimmäisen nopean lukukerran jälkeen toisen, vähän hitaamman läpiluvun, että sain kunnolla kiinni siitä, mitä tässä nyt tapahtuikaan.  Paper Girlsissä on paljon vähän kaikkea ja ihme kyllä paketti pysyy varsin hyvin kasassa, vaikka onkin ehkä vähän sekava luettavaksi nopeasti.

80-luvulla ja etenkin vuodella -88 (onhan se minun syntymävuoteni!) on erityinen paikka sydämessäni, joten tykkäsin valtavasti, että Paper Girls sijoittuu nimenomaan 80-luvun lopulle.

Lukiessani tämän ensimmäisen kerran läpi, en pitänyt Cliff Chiangin piirrostyylistä, mutta toisella lukukerralla aloin jo vähän enemmän lämmetä Chiangin tyylille. Visuaalisesti ehdottomasti parasta Paper Girlsissä on Matt Wilsonin upea väritystyö. Ruudut hehkuvat upeissa ja kirkkaissa väreissä, jotka sopivat loistavasti tarinan tunnelmaan ja tapahtuma-aikaan eli 80-luvun loppupuolelle. 

Paper Girls, volume 2 julkaistaan marraskuun lopussa ja aion ehdottomasti lukea myös sen, jos vain jostain sen onnistun käsiini saamaan. Näin keskinkertainen tarina ei ehkä muuten innostaisi lukemaan jatkoa, mutta aivan lopussa oli niin hieno ja yllättävä käänne, että jo senkin takia haluan tietää mitä tulee tapahtumaan.

------
Image Comics 2016, 144 s.
kirjastosta

Iik, viikko kirjamessuihin!

Lokakuun loppu häämöttää jo ja enää viikko Helsingin kirjamessuihin, jotka ovat yksi ainakin oman vuoteni kohokohdista. Olin viime vuonna ensimmäistä kertaa kirjamessuilla ja kokemus oli hieman hämmentävä kun porukkaa oli ahdistavankin paljon. Tänä vuonna ihmis- ja kirjapaljous eivät tule enää yllätyksenä, joten uskoisin voivani nautiskella ihanasta kirjatapahtumasta aivan eri tavalla.

Olen kirjamessuilla tänä vuonna heti avauspäivänä eli torstaina 27.10. Tavoitteena olisi kierrellä messuilla useamman tunnin. Valitettavasti ei kuitenkaan ihan koko päivää.

Viime vuoden tapaan vietän messupäiväni luultavasti siellä täällä kiinnostavia keskusteluja kuunnellen, etsiskellen luettavaa ja yleisesti messutunnelmasta nautiskellen. Mitään minuutin tarkkaa aikataulua en aio laatia, vaan ottaa rennosti. Jospa tänä vuonna malttaisin piipahtaa myös Viini ja Ruoka -messujen puolella.  

Olisi oikein ihanaa pystyä olemaan kirjamessuilla vaikka kaikki neljä päivää, mutta majoitus tulisi sen verran tyyriiksi, että messuvierailuni jää tänäkin vuonna yhden päivän mittaiseksi. Mutta ei se oikeastaan haittaa, koska olen iloinen päästessäni Itä-Suomen perukoilta nautiskelemaan Helsingin messuhuumasta edes vähäksi aikaa.

Vielä pitäisi viikko jaksaa odottaa ja sitten kirjamessuille, mars! :)