En oikeastaan etsimällä etsi kirjastosta näitä tulevaisuuteen sijoittuvia, mutta jotenkin viime aikoina on tullut napattua mukaan useampikin dystopinen romaani. Lauren Oliverin Delirium - rakkaus on harhaa kuuluu nimenomaan tähän joukkoon. Sen idea rakkaudesta tappavana ja ei-toivottuna sairautena oli niin kutkuttava, että pakkohan kirja oli heti päästä lukemaan.
Tulevaisuudessa kaikista vakavin ja tappavin sairaus on rakkaus - amor deliria nervosa - jonka leviäminen pyritään ehkäisemään kaikille täysi-ikäisille tehtävällä kirurgisella toimenpiteellä, parannuksella. 17-vuotias Lenalla parantumiseen on aikaa 95 päivää, eikä tyttö jaksaisi enää odottaa. Hän on nähnyt sairastumisen vaikutukset äitiinsä ja haluaa välttyä samalta kohtalolta. Kun tyttö tutustuu kapinahenkiseen Alexiin hänen sokea uskonsa yhteiskuntaa kohtaan alkaa rakoilla. Parannuksen ollessa yhä lähempänä ja Lenan tunteiden Alexia kohtaan kasvaessa, hänen on mietittävä millaisen tulevaisuuden hän oikeastaan haluaa. Uskaltaako Lena kapinoida yhteiskuntaa vastaan voidakseen olla Alexin kanssa?
Kaikkein kiehtovinta tässä kirjassa oli maailma, jossa rakkautta pidetään sairautena, joka pitää parantaa ja poistaa ihmisistä. Kansalaisista tehdään mahdollisimman tasaisia ja tunteettomiakin, jolloin asiat ovat mukamas paremmin ja yhteiskunta on helpommin hallittavissa. En usko, että tulevaisuudessa oikeasti tulisi mitään tällaista olemaan, mutta ajatus on pysäyttävä.
Kirjan alkupuolella päähenkilö Lena oli mielestäni hiukan ärsyttävä ja vähän liiankin tunnollisesti yhteiskunnan lakeja ja sääntöjä seuraava likka, mutta niin kai tällaisiin tarinoihin vähän kuuluu, että ensin totellaan ja sitten tajutaan ryhtyä kapinoimaan kun silmät saadaan aukaistuksi näkemään ne epäkohdat, joita ei ennen ole huomannut tai tajunnut huomata. Alex oli juuri sopivan salaperäinen, että lukija haluaa yhdessä Lenan kanssa tietää mysteeripojasta koko ajan enemmän.
Mukava lisä lukukokemukseen oli kirjan loppu, jota en todellakaan osannut odottaa. Trilogiaan on tulossa suomennettuna jatkoa vielä tämän vuoden puolella ja on jännittävää nähdä mihin suuntaan tarina lähtee menemään kun tämän osan loppu oli niin odottamaton. Olin jo kuvitellut mielessäni mitä viimeisillä sivuilla tulee tapahtumaan, mutta lopetus yllättikin positiivisesti. Hienoa, että joskus näinkin päin.
Eräs kirjassa ajoittain esille noussut häiritsevä tuntemus oli, että olen lukenut jotain tällaista melkein samanlaista joskus ennenkin. Jotkut jutut olivat hiukan liian samanlaisia (esimerkiksi kullekin juuri sopivan parin valitseminen päättäjien toimesta) kuin jo jokin aika sitten lukemassani Ally Condien Tarkoitettu - kirjassa, joka Delirium - rakkaus on harhaa tavoin aloittaa futuristiseen maailmaan sijoittuvan trilogian. Samankaltaisuudet olivat välillä niin häiritseviä, että niiden pohtiminen vähensi huomattavasti lukuinnostusta. Varmaankin täyttä sattumaa nämä samankaltaisuudet, mutta eivät kuitenkaan niin vähäpätöisiä, että olisivat jääneet täysin huomaamatta.
------
Alkuteos: Delirium
WSOY 2011, 351 s.
Suom. Marja Helanen-Ahtola
kirjastosta
kirjastosta
Itselläni kävi niin päin, että luin tämä ensin ja sitten Condien kirjan, mutta tosiaan samankaltaisuudet ovat hieman ärsyttäviä luki sitten missä järjestyksessä hyvänsä.
VastaaPoistaItse pidin tästä enemmän.
Minulla tosiaan oli toisin päin, että Condien kirjan luin ensin ja sitten tämän. Pakko myöntää, että itsekin tykkäsin tästä Deliriumista paljon enemmän kuin Tarkoitetusta, vaikka ei sekään mikään huono kirja ollut :)
PoistaMinulla tämä on vielä lukematta, ja vähän jännityksellä odotan tulenko pitämään vai en.
VastaaPoistaKun luin Condien Tarkoitettua mua häiritsi siinä aika moni juttu, ja toivon, ettei tämän kanssa käy samoin.
Tämä kirja kuulostaa mielenkiintoiselta, pitääkin laittaa lukulistalle. :) Onneksi tulee kesä, niin on aikaa lukea!
VastaaPoista