Rosamund Lupton: Sisar

Olen ollut todella ahkera lukemaan, mutta hävettävän laiska kirjoittamaan lukemistani kirjoista. Nyt kun loma alkaa olla lopussa, päätin vihdoinkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja esitellä lukemani kirjat. Ensimmäisenä vuorossa on Rosamund Luptonin Sisar, joka ehti roikkua lukulistallani melkeinpä ilmestymisestään asti. Aloittelin tämän lukemisen jo viime vuoden puolella, mutta sain kirjan luettua loppuun vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Beatrice saa kuulla siskonsa Tessin kadonneen. Vaikka Beatrice asuu New Yorkissa ja Tess Lontoossa, ovat siskokset läheisiä ja Bee lentääkin heti katoamisesta kuultuaan Lontooseen. Beatrice ei usko poliisien versiota Tessin katoamisesta, vaan ryhtyy päättäväisesti selvittämään mitä hänen siskolleen on oikeasti tapahtunut.

Tapahtumat kulkevat Beatricen Tessille osoittaman kirjeen muodossa. Aluksi olin hieman epäileväinen toimiikohan tuollainen ratkaisu, mutta kuin huomaamatta en kiinnittänyt asiaan enää edes huomiota kun syvennyin kunnolla tarinaan. Hitaasta aloituksesta huolimatta sain tarinasta melko nopeasti hyvän otteen ja lukeminen sujui pääosin oikein mukavasti, vaikka tarina ei onnistunutkaan olemaan niin kiinnostava tai mieleenpainuva kuin odotin sen olevan.

Tarinan päähenkilö Beatrice tuntui hetkittäin ärsyttävältä ja liian täydelliseltä. Välillä suorastaan toivoin, että Beatrice olisi väärässä edes jossain, eikä olisi niin ärsyttävän täydellinen ja aina oikeassa. Sivuosaan jäävä boheemimpi Tess oli paljon kiinnostavampi hahmo kuin siskonsa.

Sisar onnistui yllättämään positiivisesti täysin odottamattomalla käänteellä kirjan lopussa, mutta muuten kirja ei harmittavasti ollut niin hyvä kuin olin odottanut. Ihan hyvä, mutta ei niin hyvä, että kirjasta olisi juuri mitään muuta jäänyt mieleen kuin hyvä loppukäänne ja ärsyttävä päähenkilö.

-----

Alkuteos: Sister
Gummerus 2012, s. 404

Suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi

oma ostos