Rick Riordan: The House of Hades

Olympoksen Sankarit - sarjan edellinen osa loppui niin jännittävään cliffhangeriin, että tämäkin osa oli pakko lukea englanniksi ennen suomennoksen ilmestymistä. Koska kirjaa ei löytynyt paikallisesta kirjastosta, päädyin hankkimaan tämän ihan omaan hyllyyn. The House of Hades on sarjan neljäs ja toiseksi viimeinen kirja, joten puolijumalten seikkailu alkaa jo lähestyä loppuaan.

Annabethin ja Percyn edessä on heidän elämänsä vaikein seikkailu. Matka läpi Tartaroksen tarkoittaa puolijumalille melkein varmaa kuolemaa, joten Annabethin ja Percyn on tehtävä kaikkensa selviytyäkseen. Samaan aikaan Frank, Jason, Piper, Hazel, Leo ja Nico matkaavat kohti Epirusta tarkoituksenaan sulkea ovet, joiden kautta Gaian kätyrit pääsevät maailmaan. Puolijumalten matka vanhalla mantereella on väistämättäkin vaaroja täynnä ja jokaisen nuoren on laitettavaa peliin kaikki taitonsa selvitäkseen matkasta hengissä.

 Rick Riordan ja The House of Hades eivät pettäneet tälläkään kertaa. Sarjan sankareille tapahtuu jälleen paljon, sillä puolijumalten edessä on paljon vaikeuksia, ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin. Samaan aikaan seurataan sekä Annabethin ja Percyn matkaa Tartaroksessa että muiden retkeä kohti Epirusta ja Hadeksen temppeliä. 

Riordan on onnistunut liittämään tähänkin osaan paljon uusia hahmoja kreikkalaisista ja roomalaisista tarustoista ja pari vanhaakin tekee paluun päähenkilöiden kiusaksi. The House of Hades on pullollaan toimintaa ja juonenkäänteitä, mutta Riordan on onnistunut kutomaan tarinan niin, että missään vaiheessa ei tullut sellaista ähkyä, että kaikkea olisi ollut liikaa. The House of Hades oli vauhdikas lukukokemus, joka loi suuret odotukset sarjan viimeistä osaa kohtaan.

Tämän kirjan myötä salaperäinen ja synkkä Nico di Angelo syöksyi suoraan yhdeksi suosikeistani. Nico ei vieläkään saanut omaa kappaletta, mutta hahmosta paljastettiin jotain suurta, mikä teki Hadeksen pojasta vieläkin kiehtovamman. Koska yritän vältellä liian isoja juonipaljastuksia, jätänpäs kertomatta enempää tuosta paljastuksesta. Myös muissa kirjoissa (kakkososaa lukuunottamatta) mielestäni hieman taka-alalle jäänyt Jason pääsi esille aiempaa enemmän. Kaikki muut päähenkilöt saivatkin oman kappaleensa, paitsi siis Nico, jonka ajatuksia olisin voinut lukea enemmänkin.

Sarjan päätösosasta tulee varmasti vielä tätäkin osaa jännittävämpi. Viides ja viimeinen osa ilmestyy englanniksi tämän vuoden lokakuussa ja on nimeltään The Blood of Olympus. Harmittavasti en onnistunut löytämään tietoa ilmestyykö The House of Hades suomeksi vielä tänä vuonna. Edellisten osien suomennokset ovat ilmestyneet seuraavana kesänä ilmestymisen jälkeen, mutta toistaiseksi sarjaa kustantavan Otavan uusimmasta uutuusluettelosta ei löydy mainintaa tämän kirjan suomennoksesta. Jäämme siis odottelemaan milloin neljättä kirjaa pääsee lukemaan myös suomeksi.

edit. Kiitos KirsikkaM tiedosta, että The House of Hades ilmestyy suomeksi heinäkuussa nimellä Haadeksen talo, totutusti Ilkka Rekiaron suomentamana.

-----

Penguin Books Ltd 2013, 597 s.

oma ostos

Elonmerkkejä ja vastauksia kysymyksiin

Opiskelukiireet ehtivät jo nielaista minut melkein kokonaan useammaksi viikoksi, minkä takia lukeminen on jäänyt vähemmälle ja blogi elänyt hiljaiseloa jonkin aikaa. En ole vieläkään ehtinyt kirjoittaa niistä muutamasta kirjasta, jotka jo aikaa sitten tammikuussa lueskelin. Yritän niistä saada edes jotain pienimuotoista koontia tehtyä piakkoin.

Kiireideni takia jouduin jopa palauttamaan kovasti odottamani Tohtori Unen kirjastoon ennen kuin ehdin sen edes aloittaa, että muutkin innokkaat pääsisivät Kingin kimppuun. Harmittaa, mutta ehtiihän sen myöhemminkin lukea. 

Nina Mari ja Reta haastoivat jo aikoja sitten vastaamaan kysymyksiin. Harmittaa, että vasta nyt löytyi aikaa oikeasti paneutua kysymyksiin, mutta, kuten sanotaan, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kiitokset molemmille mielenkiintoisista kysymyksistä!

Aloitetaanpas vaikka Nina Marin kysymyksistä:

Millaista musiikkia kuuntelet ja milloin?

En osaa määritellä mitään erityistä musiikkityyliä tms, jota kuuntelisin. Olen vähän kaikkiruokainen musiikkimaultani. Esimerkiksi Spotifyilla minulla on erittäin sekalainen soittolista, jossa saattaa olla esimerkiksi yksi hyvä kappale joltain bändiltä, josta en muuten pidä. Kuuntelen musiikkia oikeastaan aika harvoin. Joskus kirjoittaessa saan paremman vireen päälle kun kuuntelen Spotifyta ja pitkät bussimatkat kouluun kuluvat nopeammin kun kuuntelee jotain.

Mistä sait idean (kirja)blogin aloittamiseen?

Uudenvuodenlupauksesta lukea ainakin 100 kirjaa vuodessa, josta sitten lähti ajatus, että kirjablogi voisi olla ihan mukava juttu. 
Kuinka usein olet internetissä ja liittyvätkö istuntosi yleensä jollain tavalla kirjoihin?

Käytän nettiä vähän liikaa. Yleensä ei liity, koska on niin paljon muutakin tekemistä netissä kuin kirjablogit. Yritän kuitenkin kierrellä mahdollisimman ahkerasti kirjablogeja ja katsella mitä muut ovat lukeneet.

Seuraatko uutisia säännöllisesti?

En erityisen säännöllisesti, mutta yritän kovasti pysyä kartalla siitä mitä tapahtuu. Lueskelen esimerkiksi Iltalehteä netissä, mutta muuten ei juurikaan tule seurattua uutisia.

Missä toivot olevasi viiden vuoden kuluttua?

Olen toivon mukaan jo aikoja sitten valmistunut ja päässyt työskentelemään jossain mielenkiintoisessa projektissa käsikirjoittajana tai muuten tuotannon puolella.  

Kirjoitatko omia tarinoita?

Jonkin verran. Olen kuitenkin niin ujo niiden suhteen, että en mielelläni näytä kirjoituksiani kenellekään. Opintojen myötä on ollut pakko karistaa vähän tuota ujoutta ja antaa koulujuttuihin liittyviä tuotoksia myös muiden luettavaksi.  

Millainen on paras lukuympäristö?

Rauhallinen ja mukava. Lueskelen yleensä sängyllä makoillen, joka on ainakin mukava paikka ja yleensä myös rauhallinen, vaikka kissa aika usein tunkeutuukin viereen pyöriskelemään tai joskus jopa kirjan päälle nukkumaan.   

Onko sinulle helppoa heittäytyä mukaan kirjan maailmaan?

Riippuu todella paljon kirjasta. Jos kirja on mielenkiintoinen ja sen maailma jotenkin erikoinen, omalaatuinen tai yksinkertaisesti hyvin kuvattu, on heittäytyminen helpompaa.  

Kenen päähenkilön kenkiin haluaisit astua ja minkä kirjan seikkailun haluaisit itse kokea?

En oo varmaan oikealla fiiliksellä tähän vastaamassa, koska en nyt keksi yhtään sellaista päähenkilöä, jonka seikkailut haluaisin ihan itse kokea. Vaikka tykkäänkin esimerkiksi Sookie Stackhousesta, en välttämättä haluaisi itse kokea kaikkia Sookien seikkailuita :)

Mikä on ensimmäinen kirja, minkä muistat itse lukeneesi?

Pakko vastata, että en muista. Yritin kovasti pinnistellä ja muistella, mutta ei vaan tule mieleen. Pienempänä luin paljon vähemmän kuin nykyisin, joten varmaan sekin vaikuttaa siihen, että en muista.

Ja sitten vielä vastauksia Retan kysymyksiin:

Kuinka hyvä tietokoneen käyttäjä olet?

Uskallan ehkä sanoa, että olen kohtuullisen hyvä. En oo mikään paras esimerkiksi kuvankäsittelyssä, mutta muuten osaan kyllä käyttää konetta enemmänkin kuin vaan maksaa laskuja ja googlettaa. Koulun myötä on pitänyt opetella Mac - koneiden käyttö, joka on kieltämätä välillä vielä vähän hakusessa.
Kenen fiktiivisen hahmon kanssa voisit mennä naimisiin, jos se olisi mahdollista?

En yhtään tiedä. Tai sitten en vaan uskalla kertoa...

Minkälainen kirja jää sinulla kesken?

Huono. Tai muuten epäkiinnostava. Vaikka kirjan idea tai juoni olisi loistava, voi ärsyttävä päähenkilö pilata koko lukufiiliksen, minkä takia kirja jää kesken. Jätän kyllä todella harvoja kirjoja kesken, vaan yleensä mikään lukemani kirja ei ole niin huono, että sen haluaisi kesken lopettaa. Esimerkiksi Hannu Rajaniemen Kvanttivaras jäi kesken yksinkertaisesti siitä syystä, että en ymmärtänyt siitä juuri mitään ja sen takia oli vaikea saada kirjasta otetta. Liian hardcore scifi ei todellakaan ole minua varten. 
Mikä on lempigenresi? (kirjat, elokuvat, TV-sarjat yms)

Kirjoissa tykkään aika paljon kaikesta, missä on jotain yliluonnollista, vampyyreita, ihmissusia tai muuta. En kuitenkaan uskalla sanoa, että tykkäisin fantasiasta, koska oon sen suhteen aika nirso ja kaikki fantasia ei todellakaan uppoa.
Kuvaile kirjastoreissuasi

Kirjastoreissuni yleensä alkaa siitä, että palautan ison pinon vanhoja lainoja. Yleensä joukossa on myös niitä kirjoja, jotka olen lainannut, mutta en sen jälkeen ole edes vilkaissut niitä. Palautusten jälkeen tarkistan aikuisten osaston uutuushyllyn, jos sieltä löytyisi jotain luettavaa. Sitten käyn tarkistamassa nuorten kirjojen ja tietokirjojen uutuudet. Jos noista kolmesta ei ole löytynyt sylillistä lainattavaa, kiertelen hyllyjen väleissä jos sattumalta löytyisi jotain kiinnostavaa. 
Minkälainen sisustus asunnossasi/huoneessasi on?

Sisustus? Mitä se tarkoittaa? :) 
Kerro jokin kirjallinen tunnustus (esim "taitan kirjan sivuja koiran korville")

Itse asiassa myönnän joskus ennen taittaneeni kirjojen sivuja, mutta sitten viisastuin ja nykyisin käytän kiltisti kirjanmerkkiä. Voisin vaikka tunnustaa, että saatan aika useinkin kesken lukemisen vain tuijotella kirjojen kansia. Tykkään hyvistä ja kirjaan sopivista kansista, mutta niitä huonojakin tulee lukemisen lomassa katseltua vähän väliä.
Onko kirja, elokuva, TV-sarja tai vastaava koskaan vaikuttunut pukeutumistyyliisi?

Eipä oikein. En oo sellaista tyyppiä, että ottaisin vaikutteita joka puolelta, vaan pukeutumistyylini (jos sellaista edes on) tulee ihan omasta päästä ja mieltymyksistä.
Oletko tarkka seuraamistasi blogeista vai seuraatko melkein ketä vain?

Seuraan oikeastaan vain kirjablogeja ja niistä olen melko tarkka eli en välttämättä ryhdy seuraamaan jokaista kirjablogia, mihin törmään. Mutta viime aikoina on tullut vastaan pelkästään hyviä ja kiinnostavia blogeja. 
Mikä olisi unelma-ammattisi, jos mikään ei olisi estämässä?

No se käsikirjoittaja, mistä tuolla toisissa kysymyksissä mainitsinkin. Tai sitten jotain historiaan liittyvää, ehkä arkeologi.

Siinäpä noita. Bloggerin temppuiluiden takia postaus näyttääkin olevan erilaisten fonttien sekamelska, mikä tällaista lievää perfektionistia ärsyttää kamalasti, mutta en vaan saanut korjattua tuota.

Nyt sitten jatkamaan puolijumalten hurjia seikkailuita The House of Hadeksen merkeissä ;)

Rosamund Lupton: Sisar

Olen ollut todella ahkera lukemaan, mutta hävettävän laiska kirjoittamaan lukemistani kirjoista. Nyt kun loma alkaa olla lopussa, päätin vihdoinkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja esitellä lukemani kirjat. Ensimmäisenä vuorossa on Rosamund Luptonin Sisar, joka ehti roikkua lukulistallani melkeinpä ilmestymisestään asti. Aloittelin tämän lukemisen jo viime vuoden puolella, mutta sain kirjan luettua loppuun vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Beatrice saa kuulla siskonsa Tessin kadonneen. Vaikka Beatrice asuu New Yorkissa ja Tess Lontoossa, ovat siskokset läheisiä ja Bee lentääkin heti katoamisesta kuultuaan Lontooseen. Beatrice ei usko poliisien versiota Tessin katoamisesta, vaan ryhtyy päättäväisesti selvittämään mitä hänen siskolleen on oikeasti tapahtunut.

Tapahtumat kulkevat Beatricen Tessille osoittaman kirjeen muodossa. Aluksi olin hieman epäileväinen toimiikohan tuollainen ratkaisu, mutta kuin huomaamatta en kiinnittänyt asiaan enää edes huomiota kun syvennyin kunnolla tarinaan. Hitaasta aloituksesta huolimatta sain tarinasta melko nopeasti hyvän otteen ja lukeminen sujui pääosin oikein mukavasti, vaikka tarina ei onnistunutkaan olemaan niin kiinnostava tai mieleenpainuva kuin odotin sen olevan.

Tarinan päähenkilö Beatrice tuntui hetkittäin ärsyttävältä ja liian täydelliseltä. Välillä suorastaan toivoin, että Beatrice olisi väärässä edes jossain, eikä olisi niin ärsyttävän täydellinen ja aina oikeassa. Sivuosaan jäävä boheemimpi Tess oli paljon kiinnostavampi hahmo kuin siskonsa.

Sisar onnistui yllättämään positiivisesti täysin odottamattomalla käänteellä kirjan lopussa, mutta muuten kirja ei harmittavasti ollut niin hyvä kuin olin odottanut. Ihan hyvä, mutta ei niin hyvä, että kirjasta olisi juuri mitään muuta jäänyt mieleen kuin hyvä loppukäänne ja ärsyttävä päähenkilö.

-----

Alkuteos: Sister
Gummerus 2012, s. 404

Suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi

oma ostos

2 vuotta kummittelua ja vähän kevään kirjoistakin

Tänään saan syödä kakkua paitsi siskoni syntymäpäivien myös blogini 2-vuotissynttäreiden kunniaksi! 

07.01.2012 kirjoittelin ensimmäisen postaukseni ja koska olen laiska ja huono kirjoittamaan mitään erityisiä aloituspostauksia tms, aloitin suoraan kirja-arviolla. Stephenie Meyerin Uusikuu sai kunnian olla ensimmäinen arvioimani kirja. Olisin tietysti voinut valita ensimmäiseksi kirjaksi jonkun paremmankin, mutta tuo kirja sattui sopivasti olemaan luettuna ja halusin mahdollisimman nopeasti päästä aloittamaan bloggaamisen.

Kun aloitin blogin kirjoittamisen, en olisi uskonut, että se on näin kivaa ja, että jaksaisin vielä kahden vuoden päästäkin kirjoitella blogiin lukemistani kirjoista. Yleensä innostukseni johonkin asiaan lopahtaa aika nopeasti alkuhuuman jälkeen, mutta onneksi blogin kanssa ei ole vielä käynyt niin. Ja toivottavasti ei vielä pitkään aikaan käykään. Lisäksi en uskonut, että kukaan jaksaisi lukea höpinöitäni, mutta nyt kun blogillani on jo 92 lukijaa, ehkä joku sittenkin lukee kirjoituksiani.

2-vuotisen blogitaipaleeni aikana olen lukenut niin hyviä kuin huonojakin kirjoja. Onneksi jälkimmäisiä selvästi enemmän, sillä niitä kaikkein huonoimpia kirjoja jaksan harvoin lukea loppuun asti. Yritin mietiskellä mikä olisi blogiaikani paras lukemani kirja, mutta valinnasta tuli yksinkertaisesti liian vaikea! 

Iso kiitos kaikille lukijoilleni kahdesta mahtavasta blogivuodesta!

Blogisynttäreiden lomassa päätin tutustua kustantamoiden kevään uutuusluetteloihin, joista löytyi yllättävän vähän kiinnostavia kirjoja kevääksi.

Tammikuu:

Jojo Moyes: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä (Gummerus)

Stephen King: Tohtori Uni (Tammi)

Helmikuu:

Robert Kirkman & Jay Bonansinga: The Walking Dead - Kuvernöörin synty (Like)

Jukka-Pekka Palviainen: Perjantai on hyvä päivä lähteä (Karisto)

Maaliskuu: 

Mia Vänskä: Valkoinen aura (Atena)

Charlie Houston: Kuolleena palannut (Like)

Michelle Gagnon: Kukaan ei kaipaa sinua (WSOY)

Huhtikuu: 

Liz Williams: Kultainen lohikäärme (Like)

Jay Asher: Kolmetoista syytä (Otava)

Charlaine Harris: Sydänverellä (Gummerus)

Kesäkuu:

Julie Berry: Kunnes kerron totuuden (Tammi)

Gillian Flynn: Paha paikka (WSOY)

Erityisesti odotan Kingin ja Harrisin kirjoja sekä jopa toista suomennettua Flynnia, vaikka Kiltti tyttö ei minua onnistunutkaan lumoamaan. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä joko kolmas Chen - sarjan kirja (Liz Williams: Kultainen lohikäärme) olisi saanut kahta edeltäjäänsä paremmat kannet.

Kummituksen vuosi 2013

Jälleen yksi vuosi ahkeraa lukemista ja bloggaamista on pulkassa! 

Viime vuonna luin 58 kirjaa ja tänä vuonna tarkoitus oli päästä ainakin samaan, jos 100 luetun kirjan rajan rikkominen ei onnistu. Harmittavasti jäin yhden kirjan päähän tuosta tavoitteesta ja vuonna 2013 luin 57 kirjaa, joista kahdesta poikkeuksellisesti en kirjoittanut blogiin. Sari Peltoniemen Haltijan poika sekä novelliantologia Joulutarinoita ja kylmiä väreitä olivat molemmat ihan kivoja kirjoja, mutta siihenpä tuntemukseni niitä kohtaan sitten jäivät. Kummastakaan kirjasta ei noussut esille mitään erityistä, että olisin niistä saanut kirjoitettua postauksen verran ajatuksia.

Nyt kun molempina blogivuosinani olen jäänyt 100 kirjan tavoitteesta niin kauas, olen alkanut miettiä kannattaisiko tavoitetta hieman laskea. Toisaalta pidän tuosta tavoitteesta, koska 100 on jotenkin sopivan kunnianhimoinen ja pyöreä luku, mutta toisaalta olisi kyllä mukavaa ensi vuonna päästä tavoitteeseen. Ehkä aloitan heti vuoden alusta erittäin ankaran luku-urakan ja ensi vuoden joulukuussa olen vihdoinkin rikkonut tuon maagisen rajan. Tai sitten en vain vaivaa päätäni sillä miten paljon kirjoja pitäisi lukea ja luen aivan niin hitaasti ja vähän kuin itse haluan. :)

Tämän vuoden aikana olen lukenut monipuolisesti kirjoja ja niiden joukkoon mahtuu niin hyviä kuin huonojakin lukukokemuksia, pettymyksiä ja iloisia yllätyksiä.

Lukemistani kirjoista erittäin mukavia kokemuksia olivat ainakin:

Nina Hurma: Yönpunainen höyhen

Virpi Pöyhönen: Hän rakastaa minua

Mats Strandberg & Sara B. Elfgren: Tuli

Elina Rouhiainen: Uhanalainen

Cormac McCarthy: Tie

Richard Matheson: Olen legenda

Kuten sanottua, oli myös niitä kirjoja, jotka eivät onnistuneet hurmaamaan minua tai täyttäneet ennakko-odotuksia:

J.K Rowling: Paikka vapaana

Gillian Flynn: Kiltti tyttö

Glen Duncan: Viimeinen ihmissusi

Rob Zombie: Salemin kirous

Myös ensi vuonna yritän lukea yhtä monipuolisesti kuin tänäkin vuonna. Olenkin jo mielenkiinnolla katsellut kustantamoiden kevään julkaisuja, mistä tulossa myöhemmin vielä postaustakin. Lisäksi ilmoittauduin kevääksi kirjallisuusanalyysi - kurssille, joten pääsen hyödyntämään lukuharrastusta myös opinnoissani. 

Tavoitteena olisi myös lukea eteenpäin muutamaa sarjaa, joista olen lukenut ensimmäisen osan, mutta en jostain syystä ole jatkanut siitä eteenpäin, vaikka sarja kiinnostaisikin. Ainakin Nälkäpeli - trilogia olisi tarkoitus ensi vuonna lukea loppuun, vihdoinkin. Lisäksi mietiskelen kirjoittaisinko blogiin myös lukemistani sarjakuvista, joita luen harvakseltaan, mutta niissä laatu korvaakin sitten määrän.

Tammikuussa blogi täyttää jo 2-vuotta, minkä kunniaksi suunnittelin jo arvontaakin, mutta katsotaan nyt saanko arvonnan järjestettyä jo tammikuussa vai vierähtääkö se hiukan myöhemmäksi. En voi uskoa, että olen kirjoitellut blogiin jo kaksi vuotta, sillä tuntuu siltä kuin ihan vasta olisin aloittanut.

Hyvää uutta vuotta ja hyviä lukukokemuksia myös vuodelle 2014!