16. syyskuuta 2013

Laura Bickle: The Hallowed Ones

Laura Bicklen The Hallowed Ones on yksi niistä kirjoista, jotka olen lukenut jo vähän aikaa sitten, mutta vasta nyt ehdin bloggaamaan. Bongasin tämän jo aikoja sitten jostain blogista (en nyt muista mistä) ja lisäilin samantien lukulistalleni ja hankintaan, koska kirjastosta tätä en onnistunut löytämään.

Katie on nuori amishtyttö, joka odottaa innolla pääsevänsä viettämään Rumspringaa, jolloin nuoret amishit pääsevät maistamaan kotinsa ulkopuolista elämää. Katien haaveet romahtavat kun vain muutamaa viikkoa ennen Rumspringaa yhteisön ulkopuolelta kantautuu huhuja väkivallasta ja oudoista kuolemista. Yhteisön suojelemiseksi määrätään, että kukaan ei saa mennä muurien ulkopuolelle, eikä ketään päästetä sisälle. Löytäessään yhteisön rajojen luota pahasti loukkaantuneen nuoren miehen, Katie kuitenkin rikkoo sääntöjä ja tuo miehen salaa turvaan rajojen sisälle. Ulkopuolisen maailman uudet kauhut löytävät kuitenkin pian tiensä ainoalta turvalliselta paikalta vaikuttaneeseen yhteisöön, eikä kukaan ole enää turvassa.

Minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia tämän kirjan suhteen, vaikka esittelytekstin perusteella The Hallowed Ones vaikuttikin erittäin mielenkiintoiselta. Mikäs sen parempaa kuin kauhutarina, joka sijoittuu amish - yhteisöön? Olemattomat ennakko-odotukseni ylittyivät moninkertaisesti, koska The Hallowed Ones osoittautui koukuttavaksi ja jännittäväksi lukukokemukseksi. Heti ensisivuista lähtien olin tarinan lumoissa.

Päähenkilönä Katie oli kiinnostava, vaikka myönnettäköön, että myös hieman ennalta-arvattava itsepäisyytensä ja kapinallisuutensa takia. Tietysti tällaisen kirjan päähenkilön pitää olla vähän kuriton, eikä mikään sääntöjä aina noudattava kiltti tyttö. Mutta noista asioista huolimatta pidin tarinasta oikein kovasti. Bickle kuljettaa tarinaa hyvin eteenpäin, eikä tylsiä hetkiä juurikaan ollut. Kauhu ja jännitys on hyvin rakennettu ja pakollinen romanssikuviokin tuntui kuuluvan tarinaan.

Luulin aluksi, että kirja ei olisi sarjan aloitusosa, mutta loppua kohden kun sivuja oli jäljellä enää vähän ja tapahtumat tuntuivat loppuvan jotenkin kesken, aloin mietiskellä, että olisiko The Hallowed Ones sittenkin sarjan aloitusosa. Ja kyllähän se oli. Katien tarinaa jatkava The Outside ilmestyi tämän kuun alussa ja eiköhän tuokin osa päädy luettavakseni jossain vaiheessa.

-----
HMH Books 2012, 311 s.
oma ostos

13. syyskuuta 2013

Juha-Pekka Koskinen: Haavekauppias

Opiskelut ovat taas alkaneet ja niiden myötä lukuinnostukseni ja -aikani on käynyt harmittavan vähiin. En ole oikeastaan ehtinyt lukea kuin muutaman kirjan, jotka nyt odottelevat pääsevänsä esiintymään blogissa asti. Aloitetaanpas blogijonon purkaminen viimeisimmästä lukukokemuksesta, Juha-Pekka Koskisen Haavekauppias - kirjasta, jonka päädyin lainaamaan mukaani kirjastosta melkein kokonaan kansitaiteen perusteella.

Isoäitinsä Amalian luokse lumitöihin mennyt Sami näkee isoäidin luota poistuvan salaperäisen silinteripäisen kellokauppiaan. Pian kellokauppiaan käynnin jälkeen Amalia katoaa, eikä hän ole ainoa kaupungissa kadonnut ihminen. Yhdessä siskonsa Liisan ja ystävänsä Jonin kanssa Sami saa selville, että Amalia on matkannut salaperäisen 13. hetken kellon avulla Haavekaupunkiin, jonka nimi on pahasti harhaanjohtava. Kolmikon on pelastettava Amalia ennen kuin on liian myöhäistä.

Tykkäsin tästä niin paljon, että luin kirjan yhdeltä istumalta ja olisin voinut lukea enemmänkin, sillä 148 sivuinen tarina oli harmittavan nopeasti hotkaistu. Kirjan parissa ei ehtinyt hetkeäkään tylsistyä, sillä Haavekauppiaan tarina ja maailma imaisivat heti mukaansa. Omituisista kelloista ja Haavekaupungista olisi voinut lukea enemmänkin, sillä nyt tuntui, että tarinassa ainoastaan raapaistiin pintaa, mitä kaikkea tarinan maailma voisikaan sisältää. Ainakaan minua ei haittaisi, jos tarinalle joskus tulisi jatkoakin.

Haavekauppias on ainakin minun mielestäni hyvä kotimainen nuortenkirja, jonka kieli on sujuvaa ja tarina mukaansatempaava. Tätä kirjaa voisi suositella erityisesti niille, jotka eivät jaksa lukea paksuja kirjoja, koska Haavekauppiaan lukee varmasti kuka tahansa nopeasti. Erityismaininta ihastuttavasta kansitaiteesta, joka minusta sopi loistavasti kirjan tunnelmaan ja maailmaan.

-------
Karisto 2013, 148 s.
kirjastosta