14. syyskuuta 2015

Sarah Lotz: Neljäs päivä

Vähän reilu vuosi sitten luin Sarah Lotzin hurjan menestyneen esikoisteoksen Kolme, joka oli minulle valtava pettymys. Suhtauduin vähän epäillen tähän jatko-osaan, mutta kun esittelytekstin perusteella kirja vaikutti kuitenkin edes vähän kiinnostavalta, tokihan tämä oli varattava. Kun odotuksia kirjan suhteen ei ollut juuri ollenkaan, sain yllättyä positiivisesti, vaikka ei tämäkään täysin onnistunut lukukokemus ollut.

Risteilijä Beautiful Dreamer seilaa Meksikonlahdella kunnes risteilyn neljäntenä päivänä laivan moottorit ja virtalähteet sammuvat. Yhteydet ulkomaailmaan katkeavat, eikä risteilijällä ole mahdollisuutta kutsua apua. Kun pelastajien saapuminen viivästyy, laivan vessat rikkoutuvat, ruoka alkaa loppua ja outo tauti iskee risteilyn matkustajiin. Hytistä löytyvä ruumis suistaa matkustajat paniikkiin. Luksusloma on muuttunut painajaiseksi.
 
Neljäs päivä on siis jatkoa Kolmelle, mutta toimii myös itsenäisenä osana. Itse luin tätä enemmänkin omana kirjanaan, koska lukiessa tajusin, että en oikeastaan muista edellisestä kirjasta juuri mitään. Niin suuri pettymys Kolme ilmeisesti oli, että on jo ehtinyt pyyhkiytyä mielestä melkein kokonaan. Neljäs päivä toimii ihan hyvin itsenäisenäkin osana, vaikka muutama juttu kirjasta meni vähän ohi kun muistikuvat edellisestä eivät olleet aivan selkeät.

Neljäs päivä oli yllättävästi hieman parempi kuin Kolme, mutta tässä kuitenkin oli joitain samoja vikoja kuin edeltäjässään. Yhtenä niistä on kirjan loppupuoli, joka menee jo niin käsittämättömään ja järjettömään suuntaan, että muun kirjan hyvä jännite lässähtää kuin pannukakku. Ehkä joidenkin tapahtumien ymmärtämisessä olisi auttanut jos muistaisin enemmän Kolmen tapahtumista.

Laivan pikku hiljaa kasvava sekasorto tuntui jotenkin realistiselta, sillä voin kuvitella, että jos näin kävisi ihan oikealla risteilyllä, jälki olisi yhtä rumaa. Risteilyn ajautumisesta kaaokseen olisi saanut vaikka minkälaista kunnon kauhua (mitä Neljäs päivä ei ole) tai muuten jännittävämpää, mutta nyt lopputulos on aluksi ihan mukavaa ja koukuttavaa luettavaa erittäin sekavalla lopetuksella, joka sai ihmettelemään, että mitäs tässä nyt tapahtuikaan.

Neljäs päivä on kerrottu Kolmesta poiketen useamman henkilön näkökulmasta. Tällainen perinteisempi ratkaisu toimi ihan hyvin, vaikka välillä tuntui, että kertojia oli hieman liikaakin ja kaikki olivat oikeastaan samanlaisia, eikä yksikään erottunut erityisen kiinnostavaksi.

Kiitosta on pakko antaa kirjan visuaaliselle ilmeelle, sillä ulkokuoreltaan Neljäs päivä on Kolmen tavoin tyylikäs paketti. Yksinkertainen kansi ja mustat sivunreunat ovat oikein hyvännäköiset.

------
Alkuteos: Day Four
Karisto 2015, 385 s.
Suom. J. Pekka Mäkelä
kirjastosta

1 kommentti:

  1. Kolme oli minulle sellainen okei. Se ei ollut pettymys, mutta ei se oikein syttynyt täyteen loistoonsakaan. Siinä oli potentiaalia niin paljon parempaakin. Varmaan luen tämän uudenkin, jos se jostain sattuu tulemaan kohdalle. =D

    VastaaPoista