23. lokakuuta 2013

Glen Duncan: Viimeinen ihmissusi

Ajatus maailman viimeisestä ihmissudesta oli niin kutkuttava, että Glen Duncanin Viimeinen ihmissusi oli pakko saada luettavaksi mahdollisimman nopeasti. Onneksi kirjaston varaustilanne näytti nollaa ja sain kirjan käsiini ilahduttavan nopeasti.

Maailman toiseksi viimeinen ihmissusi tapetaan Berliinissä ja Jake Marlowe jää viimeiseksi lajinsa edustajaksi. Kuolema odottaa Jakeakin seuraavan täysikuun aikaan, sillä ihmissudenmetsästäjät ovat hänen perässään. Ainoan ystävänsä karu kohtalo pakottaa Jaken pakenemaan metsästäjiä. Yllättävän kohtaamisen jälkeen Jakella on enemmänkin menetettävää kuin oma henkensä.

Yritin olla odottamatta tältä kirjalta paljoa, vaikka Viimeinen ihmissusi vaikuttikin ilahduttavan erilaiselta ihmissusiromaanilta. Tietysti yritykset epäonnistuivat ja kirjan aloittaessani odotukset olivat korkealla. Viimeinen ihmissusi vaikutti särmikkäältä ja sopivan rosoiselta, eikä päähenkilö Jake Marlowekaan vaikuttanut tylsältä ihmissusinössykältä. 

Kirjan alkupuolella tuntui vielä siltä, että kirja on niin hyvä kuin odotin, mutta sitten tapahtui täyskäännös. Jossain toisen osan kohdalla Viimeinen ihmissusi hukkasi punaisen lankansa todella pitkäksi aikaa, sillä keskiosan tapahtumat tuntuivat jotenkin irrallisilta. Viimeistään erittäin kliseiset lopputapahtumat veivät lukukokemuksen negatiivisen puolelle. En olisi uskonut, että hyvän alun jälkeen kirja muuttuu niin paljon, että harkitsin jopa sen lopettamista kesken, vaikka jäljellä oli enää vain muutama kymmenen sivua. 

Kirjan kieli oli ajoittain hyvin ronskia ja karkeaa, ehkä liiankin minun makuuni. Tuo seikka ei häirinnyt minua yhtä paljon kuin juoni, josta en todellakaan kirjan loppupuoliskolla pitänyt. 

Lopun perusteella vähän epäilin, että onkohan tälle tulossa tai jo ilmestynyt jatkoa. Kyllä on. Tarinaa jatkava Talulla Rising on ilmestynyt englanniksi viime vuoden puolella. En pitänyt Viimeisestä ihmissudesta niin paljon, että haluaisin jatko-osaa lukea.

-----
Alkuteos: The Last Werewolf
Like 2013, 414 s.
Suom. Elina Koskelin
kirjastosta

1 kommentti:

  1. Olisin niin kovasti halunnut pitää tästä kirjasta, mutta raskas kieli ärsytti ja mietin tosissani kirjan keskeyttämistä. Luin kuitenkin loppuun ja kieltämättä tarina jäi mielenkiintoiseen kohtaan. Nyt mietin antaisinko jatko-osalle mahdollisuuden vai olisiko se vain itseni rääkkäämistä...

    VastaaPoista