George R.R. Martin: Jäälohikäärme

Bongasin George R.R. Martinin Jäälohikäärmeen jo helmikuun puolella Raijan blogista ja laitoin melkein samantien hankintaehdotusta kirjastoon. Jouduin odottelemaan kirjaa tuskallisen pitkään, mutta onneksi pitkä odotus palkittiin oikein mukavalla lukukokemuksella sitten kun vihdoinkin pääsin kirjaa lukemaan ja ihastelemaan.

Kesyttämätön ja jälkeensä pelkkää jäätä ja kylmää jättävä jäälohikäärme ei pelota Adaraa, joka on talvilapsi, syntynyt ankarien pakkasten aikaan. Kun Adara oli nelivuotias hän kosketti jäälohikäärmettä, viiden vanhana tyttö ratsasti lohikäärmeellä ensimmäisen kerran. Eräänä tyynenä kesäpäivänä Adaran ollessa 7-vuotias, pohjoisen tuliset lohikäärmeet saapuvat rikkomaan hänen kotitilansa rauhan.

The Ice Dragon on George R.R. Martinin jo vuonna 1980 julkaisema novelli, joka ilmestyi alunperin antologiassa ja myöhemmin erillisenä painoksenaan.

Jäälohikäärme oli erittäin ihastuttava ja vahvasti kerrottu tarina. Kirja on lyhyt, vain reilut 120 sivua, mutta jotenkin tarina tuntuu paljon suuremmalta kuin sivumäärä antaa olettaa. Vaikka olisin mielelläni lukenut Adaran ja jäälohikäärmeen erikoisesta ystävyydestä enemmänkin, Jäälohikäärme oli juuri sopivan mittainen ja mukavan suoraviivaisesti etenevä satu.

Jäälohikäärme on nopealukuinen ja olisin ehkä lukenut sadun vielä nopeamminkin jos en välillä olisi jäänyt ihastelemaan Luis Royon upeaa kuvitusta. Pidin kovasti Royon kuvituksesta, joka tuo tarinaan lisää eloa ja syvyyttä. Jäälohikäärmeestä on julkaistu myös Yvonne Gilbertin kuvittama versio. Haluaisin lukea myös sen ja nähdä millaisia eroja kahdella kuvittajalla on.

Luin Jäälohikäärmeen siis kirjastolainana, mikä vähän harmittaa. Joudun jossain vaiheessa palauttamaan kirjan, enkä voi sitten enää ihastella sitä. Olenkin jo vähän katsellut kirjaa nettikirjakaupoista eli melko varmasti Jäälohikäärme lennähtää asustelemaan myös omaan hyllyyn jossain vaiheessa. Tarkoitus olisi hankkia omaksi myös Martinin tunnetumpaa tuotantoa eli tietenkin Tulen ja jään laulu -sarja, jota en vieläkään ole lukenut kahta ensimmäistä osaa pidemmälle.

-----
Alkuteos: The Ice Dragon
Kirjava 2016, 128 s.
Suom. Satu Hlinovsky
kirjastosta
3 kommenttia on "George R.R. Martin: Jäälohikäärme"
  1. Minulla oli tämä päivänä eräänä kirjakaupassa hyppysissäni ja olin jo hyvää vauhtia matkalla kassalle, kun hoksasin, ettei tämä olekaan Tulen ja jään laulua. :D Jotenkin kavahdin ajatusta G.R.R.M:n lukemisesta lapsosilleni, joten kirja jäi kauppaan. (Hei, olen Tiina, ja Martin on traumatisoinut minut.) Tekstisi perusteella voisin kuitenkin ehkä harkita uudestaan. Jospa sitä vaikka kirjastosta alkaisi metsästää...

    Meillä on muuten hyllyssä koko Tulen ja jään laulu joskin englanniksi. Oli aikanaan melkoinen urakka löytää sarjan vanhempia osia, joita sitten metsästettiin vuositolkulla eBaystä, Amazonista ja ties mistä. Nykyään niitä löytyy onneksi helpommin, kiitos televisiosarjan, ja mekin saimme kokoelmamme täydennettyä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä saattaisi sopia oikein hyvin lapsillekin luettavaksi, satuhan tämä ihan puhtaasti on. Ei ehkä kuitenkaan aivan pienimmille, koska tarina on aika vakava ja myös hieman surullinen. Mutta jos tarina kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti lukaista vaikka itse ensin läpi :)

      Poista
  2. Oi, minulla ei ole ollut hajuakaan tälläisesta. Ihan pakko lisätä TBR-listalle. :o

    VastaaPoista