22. lokakuuta 2012

Karoliina Timonen: Aika mennyt palaa

Tätä kirjaa on luettu paljon kirjabloggarikollegoiden keskuudessa, sillä kirjailija on Kirjava kammari - blogin pitäjä Karoliina. Aluksi en ollut kovinkaan kiinnostunut kirjasta, mutta varailin sen silti kirjastosta ihan sillä ajatuksella, että katsotaan nyt lukisiko tuon. Onneksi lopulta kuitenkin päädyin kirjan lukemaan.

Suomalainen Klarissa matkustaa viettämään sapattivapaata Bostoniin yhdessä perheensä kanssa. Matkalla Klarissa näkee pitkästä aikaa lastaan etsivästä naisesta painajaisen, joka kiusasi häntä jo lapsena. Kotiäidin rooliin totutteleva Klarissa alkaa nähdä uudessa kodissaan unia, joista muodostuu jännittävä kertomus Corinnesta, toisen maailmansodan aikaan Pariisissa ja sitten Amerikassa eläneestä naisesta. Unet eivät kuitenkaan tunnu pelkästään unilta, vaan alkavat vaikuttaa Klarissan muuhunkin elämään. Onko oudoilla unilla jokin suurempi merkitys?

Jo takakansitekstiä lukiessani ennen kirjan varsinaista aloittamista minulla oli aavistuksia kirjan suhteen, jotka lopulta osuivat aivan oikeaan. Pieni ennalta-arvattavuus ei ainakaan minun mielestäni ole välttämättä huono juttu, jos tarina on muuten kerrottu hyvin. Tässä tapauksessa oli juurikin niin, eikä itseäni haitannut ollenkaan se, että arvasin jo heti alussa oikein mitä Klarissan unet todella tarkoittivat.

Aika mennyt palaa on helppolukuinen lukuromaani. Pidin oikein paljon kirjan monissa muissa arvioissa moititusta liian arkisesti kielestä. Yleensäkin luen mieluummin tällaisia selkeämmin kirjoitettuja kirjoja kuin taiteellisempia ja vaikeaselkoisempia teoksia. Haluan viihtyä kirjojen parissa, eikä se aina onnistu jos ei ymmärrä tekstistä juuri mitään.

Corinnen vähitellen paljastuva tarina oli erittäin dramaattinen ja hyvin kerrottu. Välillä olisi tehnyt mieli hyppiä Klarissa-lukujen yli suoraan jatkamaan Corinnen tarinaa, mutta vaivoin onnistuin malttamaan itseni tekemästä niin. Jostain syystä en koskaan oikeastaan liikutu lukiessani kirjoja, mutta muutamissa kohdissa oli vähällä, että jotkin surullisimmat tapahtumat eivät olisi saaneet minuakin pillittämään.

Aika mennyt palaa on hyvä esikoiskirja, joka on yhtä aikaa viihdyttävä ja koskettava. Lyhyiden lukujen ja selkeän kielen vuoksi kirjan luki nopeasti, minkä lisäksi kirjan juoni onnistui nappaamaan otteeseensa, varsinkin Corinnen osalta. Lisäpisteitä on ehdottomasti annettava kauniista kansista, jotka unenomaisina tunnelmineen sopivat loistavasti tähän kirjaan.

------
Tammi, 2012, 279 s.
kirjastosta

4 kommenttia:

  1. Hyvin samanmoisia mietteitä kirjasta. Paitsi että myös Klarissa-kappaleet kiinnostivat minua kovasti (elelen kotiäitielämää itsekin parhaillaan).

    Kirjan kansi on jakanut mielipiteitä kovasti. Alkuun en pitänyt ajatuksesta henkilöhahmosta kannessa mutta vähitellen olen tottunut siihen. Tovoisin kuitenkin että seuraavan kirjan kanteen Karoliina ei laittaisi henkilöhahmoa (ainahan saa esittää toiveita). Vaihtelua, vaihtelua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen niin kaukana kotiäitielämästä kuin varmaan mahdollista, joten varmaan senkin takia Klarissa-jaksot eivät itseäni kiinnostaneet aivan yhtä paljon kuin Corinnen tarina. :)

      Poista
    2. Kiitos kivasta arviosta, Anu!

      Pihi nainen: Kirjan kannen suunnittelee ja päättää ainakin esikoiskirjan kohdalla kustantaja, ei kirjailija. :)

      Poista
  2. Tunnustusta pukkaa sinulle blogissani! =D

    VastaaPoista