Slasher Girls & Monster Boys

Törmäsin tähän kirjaan sattumalta Goodreadsilla. Luultavasti ehdotuksista kirjan huomasin, mistä tuleekin bongailtua luettavaa aika usein. Luen novelleja aika harvoin, mutta tässä kokoelmassa kiinnostivat kauhuelementit ja parin tutun kirjoittajan novellit. Slasher Girls & Monster Boys kiinnostikin lopulta niin paljon, että löysi tiensä omaksikin tuoreeltaan vain muutama päivä julkaisun jälkeen.

Slasher Girls & Monster Boys on April Genevieve Tucholken kokoama novelliantologia, joka sisältää YA-kirjoittajien kauhunovelleja ja trillerimäisiä tarinoita. Jokaista tarinaa on inspiroinut esimerkiksi kirjallisuus, elokuvat, televisio tai musiikki. Kirjassa on yhteensä 14 novellia, joiden kirjoittajia ovat mm. Cat Winters, Kendare Blake, Marie Lu ja Leigh Bardugo.

Kirjan sisältämät novellit ovat:
Nova Ren Suma: The Birds of Azalea Street
Carrie Ryan: In The Forest Dark And Deep
Cat Winters: Emmeline
Leigh Bardugo: Verse Chorus Verse
Megan Shepherd: Hide-And-Seek 
Danielle Paige: The Dark, Scary Parts and All
April Genevieve Tucholke: The Flicker, The Fingers, The Beat, The Sigh
Jonathan Maberry: Fat Girl With a Knife
Jay Kristoff: Sleepless
Stefan Bachmann: M
Marie Lu: The Girl Without a Face
McCormick Templeman: The Girl Who Dreamed of Snow
A.G. Howard: Stitches
Kendare Blake: On The I-5 

Kokonaisuutena Slasher Girls & Monster Boys oli yllättävän tasainen. Joukossa oli muutama mielestäni hieman huonompi novelli, mutta silti mennään ehdottomasti plussan puolelle tämän kanssa, koska muut tarinat olivatkin sitten niin valtavan hyviä. Suurin osa kirjoittajista oli itselleni tuntemattomia, mutta mukana oli tarina muutamalta, joista olen ennenkin kuullut tai joilta olen jotain lukenutkin. Muutaman uuden kirjoittajatuttavuuden erittäin hyvät novellit herättivät kiinnostuksen, että ehkä kirjailijoilta voisi lukea jotain muutakin. 

Lukiessa mietin mistä novellit ovat saaneet inspiraationsa. Se paljastetaan jokaisen tarinan lopussa. Joissain tarinoissa inspiraatio on aivan selvä jo heti alusta, mutta useimmissa ei ollutkaan niin helppoa sanoa, mistä kirjoittaja on saanut innoitusta. Varsinkin sellaisissa, joissa on inspiroinut joku itselleni tuntematon elokuva, en ollenkaan arvannut mihin teokseen/teoksiin tarina pohjautuu. 

Tykkään kirjan kansista erittäin paljon ja muutenkin Slasher Girls & Monster Boys on sisältäkin erittäin tyylikäs.

Suosikkejani kirjan novelleista olivat Carrie Ryanin, April Genevieve Tucholken, Jay Kristoffin, Marie Lun ja A.G. Howardin novellit. Carrie Ryanin In The Forest Dark And Deep oli erittäin kieroutunut ja synkkä, jonka inspiraation tajuaa heti, mutta se ei onneksi haitannut. Painostavatunnelmainen tarina piti otteessaan täydellisesti. Nova Ren Suman novelli aloitti kirjan loistavasti ja tämä toisena ollut tarina jatkoi samaa linjaa, itse asiassa vielä parempana kuin edellinen.

April Genevieve Tucholken tarina, ja varsinkin sen lopetus, jäi mieleeni pitkäksi aikaa. On ehdottomasti hyvän novellin merkki jos tarinaa miettii vielä pitkään lukemisen jälkeen. 
Jay Kristoffin Sleepless oli todella karmiva tarina, jonka loppupuolen käänteet tulivat aivan täysin puskista, enkä osannut odottaa mitään sellaista. Tässä oli jotenkin todella puistattava tunnelma ja osin chatviesteillä eteenpäin kuljetettu tarina piti otteessaan täydellisesti.

Marie Lun The Girl Without a Facen aloitus oli erittäin kiehtova ja liimauduin kiinni tarinaan jo heti muutaman rivin jälkeen. Vähitellen kasvava ahdistava ja häiritsevä tunnelma  todella jännittäväksi tarinaksi.
A.G. Howardin Stitches on ehkä makaaberein tarina koko antologiassa. Tarina on karu, verinen ja jännittävä, vaikka ehkä loppu olikin hieman sekava. Tämäkin novelli alkoi niin vahvasti, että koukutuin lukemaan aivan heti alusta.

Danielle Paigen ja Stefan Bachmannin novellit olivat sitten niitä mielestäni huonompia tarinoita. Paigen The Dark, Scary Parts and All oli juoneltaan kliseinen, eikä edes kovinkaan jännittävä, vähän jopa naurettava lopustaan. Novelli oli niin kehno, että tarinan ottaminen mukaan muuten laadukkaaseen antologiaan tuntuu vähän oudolta ja tuon olisi aivan hyvin voinut jättää pois, eikä mitään suurempaa vahinkoa olisi tapahtunut. Stefan Bachmannin M oli yksinkertaisesti vain liian pitkä ja tylsä. Muutaman kerran teki mieli hyppiä sivut yli seuraavaan tarinaan, mutta sain hillittyä itseni ja luettua loppuun, vaikka tarina ei missään vaiheessa napannut oikein yhtään. 

Suosittelen ehdottomasti Slasher Girlsia & Monster Boysia jos kauhu (nimenomaan YA-kauhu) ja novellit kiinnostaa. Tarinat eivät välttämättä saa väreitä kulkemaan selkäpiitä pitkin, mutta suurimmaksi osaksi erinomaisia synkkiä tarinoita nämä silti olivat.

Slasher Girls & Monster Boys kuittaa lukuhaasteesta kohdan 12. A book of short stories.

------
Dial Books 2015, 385 s.
oma ostos
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti