30. lokakuuta 2015

Juha-Pekka Koskinen: Kirottu kartano

Juha-Pekka Koskisen Haavekauppias ja Lumottu lelutehdas olivat sen verran mukavia lukukokemuksia, että halusin tietysti jatkaa Samin, Liisan ja Jonin seikkailuiden parissa myös uudessa kirjasssa, Kirottu kartano.

Sami haluaisi viettää rauhallisen kesäloman, mutta muutaman yllätyksen kautta hänet lähetetään yhdessä Liisan ja Jonin kanssa ikivanhassa kartanossa asuvan kaukaisen sukulaistädin luo. Sokkeloisen kartanon uumenissa piileksii jotain, eikä aivan kaikki kartanossa ole kohdallaan. Pian kolmikko tempautuukin uskomattomaan seikkailuun. 

Kirottu kartano oli oikein mukavaa luettavaa, vaikka aivan samanlaista imua tarinassa ei olekaan kuin kahdessa edellisessä kirjassa. Sami, Liisa ja Joni joutuvat jälleen hyvin eriskummalliseen seikkailuun, joka on vauhdikas, mutta hieman sekavakin ja aivan kaikissa tapahtumissa ei välillä oikein pysynyt kunnolla mukana.

Näissä kirjoissa on aina kiehtovat tapahtumapaikat ja maailma jotenkin sopivalla tavalla vinksahtanut. Kirottu kartano ei ole poikkeus. Kyseinen kartano on mielenkiintoinen paikka, josta löytyykin paljon sellaista, mitä ei ollenkaan osaisi odottaa löytävänsä. 

Kirottu kartano on muiden sarjan kirjojen tavoin nopealukuinen ja sopii niin nuoremmille kuin vanhemmillekin lukijoille. Reiluun 140:een sivuun mahtuu oikein mukava tarina, ajoittaisesta liiallisesta vauhdikkuudesta huolimatta.

Miranda Koskisen kansitaide on jälleen kerran hurmaavaa. Itse asiassa lukemani kappaleen kansitaide poikkeaa hieman tuosta kuvassa olevasta (nimi on eri paikassa), mutta en onnistunut löytämään varsinaisen kannen kuvaa mistään. Blogini instagram tililtä löytyy kirjasta kuva oikealla kannella.

Vaikka tämä kolmas kirja ei nyt aivan täydellinen napakymppi ollutkaan, tykkään näistä kirjoista erittäin paljon. Sujuvaa ja kiinnostavaa suomalaista nuortenkirjallisuutta luen aina mielelläni. Toivotaan, että Sami, Liisa ja Joni pääsevät seikkailemaan vielä lisää ja sarjalle tulee jatkoa. 

-------
Karisto 2015,  141 s.
kirjastosta

3 kommenttia:

  1. Kiitos lukuvinkistä! Tämä sarja on mennyt minulta ihan ohi, mutta kuulostaa kiinnostavalta. Koskisesta pidän kovasti kirjailijana, mutta olen lukenut vain "aikuisten kirjoja". Pitää laittaa ensimmäinen osa näistä varaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä oikein kiva sarja, joten ehdottomasti suosittelen tutustumaan :)

      Itse olen Koskiselta lukenut oikeastaan vain näitä nuortenkirjoja, mutta pitäisi varmaankin tutustua myös muuhun tuotantoon.

      Poista
  2. Minä luin hiljaittan sarjan toisen osan ja kirjoitin siitä blogissanikin. Toinen osa alkoi vauhdikkaasti ja mielenkiintoisesti, mutta mielestäni tapahtumat hieman lässähtivät loppua kohti. Sarja vaikutti kyllä sellaiselta, että varsinkin nuoret lukijat varmasti pitävät siitä. Tämän kirjoituksesi perusteella uskon, että myös kolmas osa kannattaa lukea.

    VastaaPoista