9. heinäkuuta 2013

Gillian Flynn: Kiltti tyttö

Gillian Flynnin kolmas romaani ja ensimmäinen suomennettu teos Kiltti tyttö on ollut paljon esillä kirjablogeissa, sillä sitä on luettu ja siitä on blogattu paljon. Tietysti minua kiinnosti tietää, että mikäs tällainen kirja on, jonka melkein kaikki muut tuntuivat jo lukeneen. Maltoin kuitenkin mieleni olla lukematta liian tarkkaan muiden mielipiteitä ennen kuin itse saisin kirjan luettavakseni. Onneksi kirjaston varausjono ei ollut aivan mahdoton kun nakkasin varausta tähän, joten en joutunut odottelemaan kirjan saamista sietämättömän pitkään.

Nick ja Amy Dunnen viisivuotishääpäivänä tapahtuu jotain kamalaa. Amy katoaa ja pikku hiljaa kaikki näyttäisi viittaavan siihen, että Nick on katoamisen takana. Parin kodin olohuoneessa on kamppailun jälkiä, keittiön lattialta on pesty pois verta ja Nickin tietokoneelta löytyy omituisia hakutuloksia. Nick vakuuttaa syyttömyyttään ja päästäkseen pinteestä hänen on löydettävä vaimonsa. Mutta minne Amy on kadonnut ja yrittääkö joku lavastaa Nickin syylliseksi katoamiseen?

Kiltti tyttö alkoi erittäin jännittävästi ja tuntui siltä, että olen jo muutamien ensisivujen jälkeen koukussa. Amyn katoamiseen punoutui pikku hiljaa uusia paljastuksia ja käänteitä, jotka varmistivat, että pysyin tiiviisti kirjan ääressä lukemassa sivuja eteenpäin. Mutta sitten tapahtui täyskäännös lukukokemukseeni. En halua paljastaa kirjan juonesta liikaa, mutta kun totuus Amyn katoamisesta paljastui, tuntui hyvältä vaikuttanut kirja tekevän käännöksen huonompaan suuntaan. En oikeastaan edes yllättynyt suurimmasta osasta käänteistä, koska osasin hiukan jo arvailla, että näin tässä oikeasti tapahtui. Mitä lähemmäs kirjan loppua mentiin, sitä epäuskottavammaksi kirja muuttui. Viimeisten sivujen aikana jo ajattelin, että miten niin hyvin alkanut kirja voikaan lopusta olla jotenkin niin typerä. Eli en pitänyt loppuratkaisusta tai viimeisen osan tapahtumista juuri ollenkaan.

Molemmista kirjan päähenkilöistä, Nickistä ja Amysta, oli todella vaikea pitää. Nick tuntui jo alussa erittäin ärsyttävältä ja vastenmieliseltäkin ihmiseltä, mutta Amysta pidin päiväkirjamerkintöjen perusteella oikein paljonkin. Mutta sitten totuus paljastui ja Amy muuttui yhtä ärsyttäväksi kuin Nickin, minkä lisäksi vielä tuplasti häiriintyneemmäksi. Osittain juuri näiden rasittavien päähenkilöiden takia tuntui vaikealta pitää kirjasta edes vähän. 

Kiltti tyttö ei siis valitettavasti onnistunut lumoamaan minua alkua pidemmälle. Olisin pitänyt tästä varmasti enemmän jos alun jännite ja nokkeluus olisivat säilyneet loppuun asti. Flynn kirjoittaa kyllä taitavaa ja sujuvaa kieltä, joten siitä pientä plussaa kirjalle. Kiltti tyttö oli kyllä luettava, mutta ei lähellekään erinomainen.

------
Alkuteos: Gone girl
WSOY 2013, 447 s.
Suom. Terhi Kuusisto
kirjastosta

5 kommenttia:

  1. Minustakin alku oli ihan hyvä ja pidin juonen kieroudesta, mutta kirja alkoi tökkiä aika lailla samassa vaiheessa kuin sinulla. Tuntui, että kaikkea alkoi olla liikaa. Lopusta en minäkään pitänyt yhtään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea tosiaan alkoi tuossa loppupuolella olla liikaa. Harmi, koska alku oli loistava. :/

      Poista
  2. Hyvin pitkälti samaa mieltä Kiltistä tytöstä. Olihan se luettava, mutta ne wow-käänteet, joita oli etukäteen hehkutettu (liikaa?!)eivät olleet minulle mitään wow-käänteitä lainkaan. =D Mutta ihan jees uusi tuttavuus tämä Gillian, psykologisesta puolesta pidin kyllä, mutta senkin kanssa olisi voinut mennä vieläkin pidemmälle. Ei huippu kirja, mutta menihän tuo tuossa melko kivutta. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minullakaan tämä mitenkään kivulias lukukokemus ollut, mutta paljon huonompi kuin olin odottanut. Upeat ja yllättävät käänteet jäivät tosiaan harmittavasti puuttumaan. :(

      Poista
  3. Minäkään en tähän ihastunut, närkästykseni kruunasi vielä kömpelö suomennos.

    VastaaPoista