Mustalaisäidin kehtolaulu on ensimmäinen kosketukseni Marja Björkin tuotantoon. Olen Björkin edellistä kirjaa Poikaa katsellut pikalainahyllyssä kirjastossa, mutta kun en pikalainoista juuri välitä, on se jäänyt lainaamatta. Kun tämä Björkin uutukainen sattui uutuuskirjojen hyllyssä vastaan, lähti se samantien mukaani ja kiilasi muiden lukupinossa olevien ohi luettavaksi.
Sikrin ollessa nuori romanit kiertelivät ja elanto hankittiin kovalla työllä. Sikrin tyttären Maritan aikuistuessa on toisin. Yhteiskunta antaa rahat ja asunnot, eikä tarvitse enää kiertää. Vaikka Maritan tyttärien Assin ja Teresan varttuessa kaikki on muuttunut, romaneita vältellään vieläkin ja heitä pidetään muiden elätteinä.
Myönnän, että en tiedä romanikulttuurista juuri mitään. Se minua tässä kirjassa kiehtoikin, että saisi tietää enemmän ihmisistä, joista tuntuu olevan niin paljon ennakkoluuloja ja omituisia käsityksiä. Björk on saanut kirjoitettua vaikeasta ja vähän käsitellystä aiheesta erittäin hienon kirjan. Mustalaisäidin kehtolaulun romaninaisten elämä ei ole helppoa, sillä esimerkiksi etenkin Marita kohtaa elämässään sen, että romaneiden on melkein mahdotonta saada oikeita töitä, pelkkiä kursseja vain.
Kirja avaa romaneiden kulttuuria ja tapoja erittäin paljon, mutta missään vaiheessa ei tuntunut siltä, että tietoa olisi tulvinut liikaa. Itse asiassa painoin innokkaasti mieleeni kaikki pienimmätkin tiedonmuruset samalla kun nautiskelin Björkin tavasta kirjoittaa ja kertoa. Mustalaisäidin kehtolaulu oli niin hieno lukukokemus, että tätä voi erittäin lämpimästi suositella kenelle tahansa.
Tästä aiheesta voisin ehdottomasti lukea enemmänkin, mutta ainakaan nyt mieleeni ei tule yhtään muuta kaunokirjallista kirjaa, jossa romanikulttuuria olisi käsitelty. Mustalaisäidin kehtolaulu ei varmasti jää myöskään ainoaksi lukemakseni kirjaksi Björkin tuotannosta. Ehkä nyt vihdoinkin etsin sen Pojan kirjastosta ihan normaalilla laina-ajalla ja oikeastaan muutkin Björkin teokset vaikuttavat sen verran mielenkiintoisilta, että olen ne jo ehtinyt lisätä lukulistalle.
Tekemistä minulta ei nyt vähäksi aikaa ainakaan puutu. Lukupinossa odottaa hirveä kasa kirjoja ja toinen mokoma vielä e-kirjoina tabletilla. Lievittääkseni ärsytystä siitä, että minulla ei tänäkään vuonna ole mahdollisuutta lähteä Helsingin kirjamessuille, jonne olisin kovasti halunnut, ajattelin tämän viikon sitten vain raivoisasti lukea kun päivät ovat opiskeluidenkin suhteen melkein tyhjää täynnä ja niin monta kiinnostavaa kirjaa odottaa lukemista.
Sikrin ollessa nuori romanit kiertelivät ja elanto hankittiin kovalla työllä. Sikrin tyttären Maritan aikuistuessa on toisin. Yhteiskunta antaa rahat ja asunnot, eikä tarvitse enää kiertää. Vaikka Maritan tyttärien Assin ja Teresan varttuessa kaikki on muuttunut, romaneita vältellään vieläkin ja heitä pidetään muiden elätteinä.
Myönnän, että en tiedä romanikulttuurista juuri mitään. Se minua tässä kirjassa kiehtoikin, että saisi tietää enemmän ihmisistä, joista tuntuu olevan niin paljon ennakkoluuloja ja omituisia käsityksiä. Björk on saanut kirjoitettua vaikeasta ja vähän käsitellystä aiheesta erittäin hienon kirjan. Mustalaisäidin kehtolaulun romaninaisten elämä ei ole helppoa, sillä esimerkiksi etenkin Marita kohtaa elämässään sen, että romaneiden on melkein mahdotonta saada oikeita töitä, pelkkiä kursseja vain.
Kirja avaa romaneiden kulttuuria ja tapoja erittäin paljon, mutta missään vaiheessa ei tuntunut siltä, että tietoa olisi tulvinut liikaa. Itse asiassa painoin innokkaasti mieleeni kaikki pienimmätkin tiedonmuruset samalla kun nautiskelin Björkin tavasta kirjoittaa ja kertoa. Mustalaisäidin kehtolaulu oli niin hieno lukukokemus, että tätä voi erittäin lämpimästi suositella kenelle tahansa.
Tästä aiheesta voisin ehdottomasti lukea enemmänkin, mutta ainakaan nyt mieleeni ei tule yhtään muuta kaunokirjallista kirjaa, jossa romanikulttuuria olisi käsitelty. Mustalaisäidin kehtolaulu ei varmasti jää myöskään ainoaksi lukemakseni kirjaksi Björkin tuotannosta. Ehkä nyt vihdoinkin etsin sen Pojan kirjastosta ihan normaalilla laina-ajalla ja oikeastaan muutkin Björkin teokset vaikuttavat sen verran mielenkiintoisilta, että olen ne jo ehtinyt lisätä lukulistalle.
Tekemistä minulta ei nyt vähäksi aikaa ainakaan puutu. Lukupinossa odottaa hirveä kasa kirjoja ja toinen mokoma vielä e-kirjoina tabletilla. Lievittääkseni ärsytystä siitä, että minulla ei tänäkään vuonna ole mahdollisuutta lähteä Helsingin kirjamessuille, jonne olisin kovasti halunnut, ajattelin tämän viikon sitten vain raivoisasti lukea kun päivät ovat opiskeluidenkin suhteen melkein tyhjää täynnä ja niin monta kiinnostavaa kirjaa odottaa lukemista.
------
Like 2014, 273 s.
kirjastosta
Kiba Lumberg on kirjoittanut kirjoja (olisiko jopa kirjasarja), joka käsittelee romanikulttuuria.
VastaaPoistaMarja Björkiltä olen itse lukenut Pojan, josta pidin. Tämä kiinnostaisi aiheensa puolesta :)
Kiitos vinkistä! Pitääpäs katsoa löytyisikö täältä kirjastosta Lumbergin kirjoja :)
Poistahttp://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2014/06/musta-perhonen.html
VastaaPoistaYllä olevasta linkistä löydät bloggaukseni Kiba Lumbergin kirjasta, se on yksi osa trilogiasta.
Marja Björkin Puumassa oli päähenkilön ystävättärenä romaninainen. Poika on todella hieno kirja.
Marja-Liisa Heinon dekkarissa on romanitaustainen rikosylikonstaapeli
http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2013/07/astuit-vaaraan-autoon.html
Kiitos näistä vinkeistä! Arvasinhan minä, että on pakko olla muitakin romanikulttuuria käsitteleviä kirjoja. Ei vain itselleni tullut kirjoittaessani yhtään mieleen. :)
PoistaBjörkin kirja on muutenkin kiinnostanut, nyt vielä enemmän. Siis kiitos! Ja miten mielenkiintoisia vinkkejä olet saanut kommenteissa, ne pitää kirjata muistiin.
VastaaPoista