Rebecca Alexander: Elämän ja kuoleman salaisuudet

Kiinnostuin Rebecca Alexanderin kirjasta hypistellessäni sitä kirjakaupassa. En aivan uskaltanut kirjaa omaksi ostaa, vaikka se vaikuttikin erittäin kiinnostavalta. Päädyinkin sitten etsimään ja lainaamaan tämän kirjastosta.

Vuonna 1585 tiedemies John Dee ja hänen apulaisensa Edward Kelley kutsutaan auttamaan haurasta ja kuolemansairasta kreivitär Elisabeth Bathorya. Miehet huomaavat kauhukseen, että vain erittäin pimeät voimat voivat pelastaa kreivittären. Englannissa vuonna 2013 professori Felix Guichard kutsutaan tutkimaan junasta kuolleena löytyneen teinitytön vartalossa olevia outoja, okkultistisilta vaikuttavia symboleita. Tutkimukset johdattavat miehen tutustumaan salaperäiseen Jackdaw Hammondiin, joka elää kirjaimellisesti laina-ajalla. Jackin ja hänen kaltaistensa perässä on jotain ikivanhaa ja voimakasta.   

Olipas yllättävän hankalaa saada tästä kirjoiteltua pientä esittelyä mahdollisimman selvästi ja tiiviisti.  Menin tarkistamaan muutamaa asiaa Liken sivuille ja huomasin, että siellä ainakin osa kirjan esittelystä on jotain muuta kuin mitä kirjassa tapahtuu. Jouduin tällä kertaa palauttamaan kirjan ennen kuin olin ehtinyt siitä blogata, joten en voinut tarkistaa lukeeko sama teksti kirjan takakannessakin. Hieman outoa ja harhaanjohtavaa.

Elämän ja kuoleman salaisuudet ei vielä ensimmäisillä sivuilla täysin vakuuttanut, mutta pikku hiljaa tarina sai minusta koko ajan paremman otteen ja pysyinkin siinä loppuun asti. Alexander kuljettaa tarinaa sujuvasti kahdessa ajassa. Itse pidin nykyaikaan sijoittuvista kappaleista enemmän, mutta myös Deen ja Kelleyn (jotka muuten olivat ihan oikeita henkilöitä) osuus oli kiinnostava ja toimi hyvin ajoittaisesta hitaudesta huolimatta.

Elämän ja kuoleman salaisuudet oli juuri sopivaa luettavaa näin Halloweenin alla, sillä kirjassa on paitsi jännitystä myös noitia, okkultismia ja magiaa. Felixin ja Jackin juttu tuntui kuitenkin päälleliimatulta ja turhalta, mikä hieman latisti lukukokemusta. Tuon olisi varmasti hyvin voinut jättää pois ilman, että tarina olisi siitä kovinkaan paljoa kärsinyt. 

Punainen ja musta ovat mielestäni suorastaan loistava yhdistelmä melkein missä vain, joten pidin valtavasti suomennoksen kansista. Huomasin tosin vasta kirjan luettuani, että kannessa on veripisara. Kirjan alkuperäisessä versiossakin on todella kauniit kannet, mutta näissäkään ei minulla ole mitään valittamista.

Onneksi ehdin lukea tämän ennen kuin lokakuu vaihtuu jo marraskuuksi (ei enää pitkä aika jouluun!). Osallistun siis vielä tällä Lokakuun lukuhaasteeseen. Olisin mielelläni lukenut vielä enemmänkin haasteeseen liittyvää, mutta tällä kertaa aikaa ei vain ollut riittävästi.

-------

Alkuteos: The Secrets of Life and Death

Like 2014, 416 s.

Suom. Sami Heino

kirjastosta