Edellinen ja samalla ensimmäinen lukemani kirja John Greeniltä oli viime kesänä luettu The Fault in Our Stars, joka ei ehkä kuitenkaan ollut omalla kohdallani kaiken kirjan aiheuttaman hypen arvoinen. Pidin kuitenkin Greenin kerrontatyylistä niin paljon, että tietysti tämä kirjailijan esikoisteos ja toinen suomennettu romaani, Kaikki viimeiset sanat, oli aivan pakko lukea.
Viimeisistä sanoista kiinnostunut Miles Halter aloittaa Culver Creekin sisäoppilaitoksessa ja hänen yksinäinen elämänsä muuttuu. Kämppäkaveri Chip johdattaa Milesin paheiden ja keppostelun maailmaan. Samassa asuntolassa asuva kiehtova ja arvaamaton Alaska varastaa kokemattoman pojan sydämen.
Kaikki viimeiset sanat oli melko samanlainen lukukokemus kuin The Fault in Our Stars: huumorilla maustettu, hyvin kirjoitettu ja tämäkään ei saanut minua herkistymään niin, että nenäliinoille olisi lukiessa ollut tarvetta.
Kirjasta nautiskelemista nakersi melko pahasti se, että tämä oli harmittavan ennalta-arvattava. Jo alussa osasin arvata mitä tulee tapahtumaan, sillä pienistä vihjeistä ei ole vaikea päätellä miten asiat tulevat menemään. Arvauksissani jotkin pienet yksityiskohdat menivät ehkä metsään, mutta muuten olin koko ajan varma siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ehkä juuri tuon takia käänne, joka jakaa kirjan ennen ja jälkeen - osioihin ei juurikaan onnistunut koskettamaan.
Vaikka Kaikki viimeiset sanat ei onnistunut yllättämään, Greenin kerrontatyyli on sen verran vetävää, että kirjan luki ennalta-arvattavuudesta huolimattakin oikein mielellään. Jos minulla ei olisi ollut opiskelukiireitä sotkemassa tämän lukemista, kirjaan tuskin olisi mennyt niin pitkään kuin siinä nyt meni. Jo esikoisteoksessaan Green on osannut sen taidon, että kun kirjan aloittaa, sen haluaa lukea mahdollisimman nopeasti loppuun.
Tämän vuoden puolella ilmestyy vielä lisääkin Greeniä suomeksi. Paper Towns ilmestyy suomennettuna nimellä Arvoitus nimeltä Margo toukokuussa juuri sopivasti (kuinkas muutenkaan) ennen kirjasta tehtyä elokuvaa, joka ainakin Yhdysvalloissa saa ensi-iltansa kesäkuun alussa.
Kirjasta nautiskelemista nakersi melko pahasti se, että tämä oli harmittavan ennalta-arvattava. Jo alussa osasin arvata mitä tulee tapahtumaan, sillä pienistä vihjeistä ei ole vaikea päätellä miten asiat tulevat menemään. Arvauksissani jotkin pienet yksityiskohdat menivät ehkä metsään, mutta muuten olin koko ajan varma siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ehkä juuri tuon takia käänne, joka jakaa kirjan ennen ja jälkeen - osioihin ei juurikaan onnistunut koskettamaan.
Vaikka Kaikki viimeiset sanat ei onnistunut yllättämään, Greenin kerrontatyyli on sen verran vetävää, että kirjan luki ennalta-arvattavuudesta huolimattakin oikein mielellään. Jos minulla ei olisi ollut opiskelukiireitä sotkemassa tämän lukemista, kirjaan tuskin olisi mennyt niin pitkään kuin siinä nyt meni. Jo esikoisteoksessaan Green on osannut sen taidon, että kun kirjan aloittaa, sen haluaa lukea mahdollisimman nopeasti loppuun.
Tämän vuoden puolella ilmestyy vielä lisääkin Greeniä suomeksi. Paper Towns ilmestyy suomennettuna nimellä Arvoitus nimeltä Margo toukokuussa juuri sopivasti (kuinkas muutenkaan) ennen kirjasta tehtyä elokuvaa, joka ainakin Yhdysvalloissa saa ensi-iltansa kesäkuun alussa.
Kaikki viimeiset sanat kuittaa lukuhaasteesta kohdan 15. A popular author’s first book.
------
Alkuteos: Looking for Alaska
WSOY 2014, 323 s.
Suom. Helene Butzow
kirjastosta
Ostin tämän tyttärelleni lahjaksi, ja taidanpa napata itselleni luettavaksi jossain sopivassa välissä. Greenin tyyli miellytti, kun luin Tähtiin kirjoitetun virheen.
VastaaPoistaSamasta tyylistä saa nauttia tässäkin, joten kannattaa ehdottomasti tutustua jos Tähtiin kirjoitetusta virheestä tykkäsit! :)
PoistaTykkäsin kirjasta tosi paljon. Kiitos muuten uudesta kirjavinkistä :) Aion lukea jatkossakin Greenin kirjoja.
VastaaPoistaVaikka tämä ei minulla ollutkaan aivan täysosuma, eiköhän minullakin tule luettua lisää Greeniä. Tuo toukokuussa ilmestyvä Arvoitus nimeltä Margo on jo varattunakin kirjastossa, joten se taitaa sitten olla seuraavana vuorossa :)
Poista