4. maaliskuuta 2015

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät

Olen yrittänyt tänä vuonna parantaa tapaani roikottaa blogitekstejä luonnoksissa liian pitkiä aikoja. En ole tainnut onnistua tuossa kovin hyvin, sillä nytkin tekstiluonnoksia on ehtinyt kertyä muutama ja niistä pisimpään on joutunut odottelemaan Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät, vaikka kirja olisi ehdottomasti ansainnut päästä blogiini heti lukemisen jälkeen. 

Osallistuin joulukuussa Elisa Kirjan ja Blogatin järjestämään kirjaystävärinkiin, jossa valittiin kirja lahjaksi toiselle bloggaajalle. Minulle lahjan valitsi Erja ja hänen valitsemansa kirja oli täysi yllätys, mutta onneksi oikein miellyttävä sellainen.

Suomalainen Alina ja amerikkalainen Joe tapaavat Italiassa, rakastuvat ja romanssista seuraa avioliitto ja poika, Samuel. Sopeutumisvaikeudet Suomeen ajavat Joen lähtemään takaisin Yhdysvaltoihin. Alina jää yksin poikansa kanssa. Parikymmentä vuotta myöhemmin sekä Joella että Alinalla on uudet perheet ja Samuelista on kasvanut eläinten oikeuksia ajava nuorukainen. 

Myönnän, että minulla ei ennen tämän lukemista ollut hajuakaan mistä viime vuoden Finlandia - palkinnon napannut He eivät tiedä mistä tekevät kertoo. Nimen olin kyllä kuullut jossain uutisoinneissa, mutta muuten Valtosen romaani oli omalla osallani jäänyt erittäin vähälle huomiolle. Lähdin siis lukemaan kirjaa täysin avoimin mielin ja vailla minkäänlaisia odotuksia.

He eivät tiedä mitä tekevät on monitasoinen ja yksinkertaisesti huikean hyvä romaani, joka yhdistää erittäin taidokkaasti monta kiinnostavaa aihetta, kuten esimerkiksi sosiaalisen median ja teknologian tulevaisuus, ekoterrorismi, akateeminen maailma ja kulttuurierot Suomen ja Yhdysvaltojen välillä.

Harmittaa, että otin samanaikaisesti lukuun muitakin kirjoja, jotka onnistuivat puskemaan itsensä tämän ohi ja työntämään He eivät tiedä mitä tekevät useammankin kerran syrjään. Näin hyvä kirja olisi ehdottomasti ansainnut, että siihen keskittyy täysillä, eikä anna muiden kirjojen rikkoa lukurytmiä. Tämä on ehdottomasti otettava uudestaan lukuun, korjattava ensimmäisen lukukerran virheet ja yksinkertaisesti vain nautittava hienosta kotimaisesta romaanista.

En ole ennen tätä lukenut mitään Valtoselta eli kirjailija on minulle aivan uusi tuttavuus. Ainakin kirjailijan edellinen teos Siipien kantamat kuulostaa niin mielenkiintoiselta, että jossain vaiheessa tulee varmasti luettua lisääkin Valtosta.

He eivät tiedä mitä tekevät sopii haasteessa kohtaan 1. A book with more than 500 pages.

-----
Tammi 2014, 554 s.
lahjaksi saatu (Blogat)

2 kommenttia:

  1. Olen jostain syystä väistänyt tätä kirjaa, vaikka minulle on sitä tarjoiltu...

    Ehkäpä kesällä on Valtosen aika.

    VastaaPoista
  2. Minullakin tämä vielä odottaa kirjapinossa pöydällä avaamistaan. Ainakin sen aiheet vaikuttavat ajankohtaisilta ja muutenkin olen kuullut tästä niin paljon hyvää, että on varmaan pakko piakkoin tarttua Valtosen teokseen! -Jenni

    VastaaPoista