25. tammikuuta 2012

Anja Snellman: Lyhytsiipiset

En ollut tätä ennen tutustunut Anja Snellmanin tuotantoon. Tästäkin kirjasta vihjasi siskoni, joka oli tämän jo aiemmin lukenut ja tykkäillyt. Samalla kertaa tuli lainattua myös toinen Snellmanin kirja, Lemmikkikaupan tytöt, joka odottelee tuossa, että löytyisi aikaa lukea se loppuun. Lyhytsiipiset luin nopeasti loppuun valtavassa lukupuuskassa.

Snellmanin kirjoitustyyli oli aivan uusi tuttavuus minulle. Oikeastaan vasta nyt huomasin, että luen yleensä sellaisia kirjoja, joissa on melko samanlaista tarinankerrontaa. Tietysti jokaisella kirjailijalla on oma tyylinsä kirjoittaa, mutta lukemissani kirjoissa on yleensä yhteistä virtaviivainen kerronta eli aloitetaan alusta ja mennään asteittain loppua kohti. Lyhytsiipiset oli kirjoitettu ajatuksenvirtamaisesti ja melkeinpä runollisestikin. Lennokasta kerrontaa korostivat lyhyet luvut, mikä sopi tähän tyyliin todella hyvin.

Lyhytsiipiset on saanut vahvasti vaikutteita Bodomjärven murhamysteeristä, mutta Snellman on kuitenkin rakentanut kirjaan oman versionsa ja tarinansa. Kirjassa kuvataan loistavasti miten tuollainen murhatapaus vaikuttaa niin koko Suomeen kuin perheeseen, jonka toinen tyttö on yksi surmatuista ja toinen ainoa eloonjäänyt.

Kirja oli erittäin mukava lukukokemus. Kannatti siis kuunnella siskoa, joka oli oikeassa, että tämä kirja on lukemisen arvoinen. Luen niin harvoin kotimaista kirjallisuutta, että oli mukavaa tutustua paitsi itselleni täysin uuteen kirjailijaan, myös jälleen yhteen hyvään kotimaiseen kirjaan.

------
Otava 2003
kirjastosta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti