27. tammikuuta 2012

Haruki Murakami: Norwegian Wood

Norwegian Wood on satunnainen kirjastolöytö, joka oli pakko napata mukaan kun kirja vaikutti niin hyvältä. Muistelen joskus lukeneeni kirjasta tehdyn elokuvaversion arvostelun Episodi - lehdestä, minkä vuoksi ainakin nimi oli tuttu jo ennen kuin tämän kirjastosta bongasin. Haruki Murakamin muu tuotanto ei ollut minulle tuttua, mutta tämän innoittamana pitääkin tutustua muihinkin kirjailijan teoksiin.

Norwegian Wood on kaunis ja haikea kuvaus Toru Watanabesta, joka lipuu läpi 60-luvun opiskelijaelämän parhaan ystävänsä Kizukin itsemurhan vaikuttamana. Kizukin kuolema on jättänyt syvät jäljet myös tämän tyttöystävään Naokoon, joka on herkkä ja hauras henkilö. Traagisen tarinasta muodostaa Torun, Naokon ja täynnä elämää olevan Midorin kolmiodraama.

Kirja oli erittäin taitavasti kirjoitettu. Vaikka siinä käsiteltiin vakaviakin aiheita kuten itsemurhaa, yksinäisyyttä ja seksiä, on ne upotettu tarinaan kauniisti ja koskettavasti. Murakami on erittäin taitava tarinankertoja ja osaa käsitellä vakavia aiheita niiden ansaitsemalla arvokkuudella. Norwegian Woodin kieli on välillä ihanan unenomaista, haikeaa. Hahmojen kohtaloiden lisäksi kiinnostavaa on länsimaisten vaikutteiden sekoittuminen japanilaiseen opiskelijaelämään 60-luvulla. 

Toru, Naoko ja Midori ovat henkilöhahmoina kiinnostavia ja hyvin rakennettuja. Varsinkin hauras Naoko on traaginen, surullinenkin hahmo kun taas Midori elämää pulppuileva, Naokon täydellinen vastakohta. Osa Norwegian Woodin viehätystä ovat juurikin hienot hahmot, joiden elämät ja edesottamukset kiinnostavat ja saavat aikaan tunteita.

Harvoin tuntuu siltä, että suomenkielessä ei ole tarpeeksi ylistyssanoja, joilla kehua miten hyvä jokin kirja on ollut. Norwegian Woodin kohdalla ne tuntuvat loppuvan aivan kokonaan, mikä varmasti riittää kertomaan lopullisen mielipiteeni tästä kirjasta. Kun suljin kirjan luettuani sen loppuun, olo oli jotenkin haikea ja ehdottomasti vaikuttunut. Ihanaa kun tällaisia kirjoja on olemassa.

------
Alkuteos: Noruwei no mori
Tammi 2012, 436 s.
Suom. Aleksi Milonoff 
kirjastosta

3 kommenttia:

  1. Minulla on myös tämä lainassa kirjastosta, ja odotan kovasti että pääsen tämän kimppuun. Blogisi vaikuttaa kiinnostavalta, mukavaa että löysin tänne :)

    VastaaPoista
  2. Luin Norwegian Woodin pari viikkoa sitten ja vaikka tässä vaiheessa vuotta on vielä liian aikaista julkistaa bloginsa vuoden parhaita, niin veikkaan kirjan päätyvän ainakin omalle listalleni. Siinä määrin tähän ihastuin.

    Olen lukenut Murakamilta aiemmin Kafkan rannalla, josta pidin niin ikään hurjasti. Se on hyvin erilainen pitäen sisällään yliluonnollisia elementtejä, mutta kiehtova ja täydellinen sekin.

    VastaaPoista
  3. Tuulia: Mukava kuulla, että kirja kiinnostaa muitakin! Toivottavasti viihdyt blogini lukijana :)

    Katja: Minullakin Norwegian Wood kuuluu ehdottomasti parhaisiin kirjoihin, joita olen lukenut. Sen verran vaikuttunut tästä olin. Tuota Kafka rannalla - kirjaa olenkin jo vähän katsellut, että se varmaan tulee itselleni lukuun piakkoin, vaikka erilainen kuin Norwegian Wood onkin.

    VastaaPoista