Elina Rouhiainen: Uhanalainen

Tämä on yksi kesän uutuuskirjoista, jota olen odottanut todella kovasti. Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjan aloitus Kesytön yllätti positiivisesti olemalla oikeasti hyvä fantasiakirja sekä onneksi myös vähemmän Twilight - kopio kuin aluksi olin pelännyt. Sain onneksi toisen osan luettavakseni nopeasti, eikä tarvinnut odotella pitkään, että pääsee lukemaan miten Raisan ja Hukkavaaran tarina jatkuu.

Vaikka Raisa Oja lähti Hukkavaarasta ja yritti unohtaa kainuulaisen pikkukaupungin ihmissudet - ja etenkin sen yhden tietyn ihmissuden - vanhan tuttavan yllättävä vierailu imaisee Raisan jälleen mukaan Hukkavaaran asioihin. Uutiset Hukkavaarasta ovat hälyttäviä. Lauman sisäinen valtataistelu ja sen aiheuttamat muutokset pakottavat Raisan palaamaan Hukkavaaraan, vaikka se saattaakin olla hengenvaarallista. Raisalle selviää myös, että Hukkavaara ei ole vielä paljastanut kaikkia salaisuuksiaan.

Yleensä luen kirjoja päiväsaikaan, mutta tämän kohdalla tein poikkeuksen. Uhanalainen vangitsi jo ensimmäisten sivujen aikana ja kuin huomaamatta luin kirjaa yömyöhäänkin pitkät tovit, koska oli vain pakko lukea vielä yksi ja sitten toinenkin luku eteenpäin. Tapahtumat kulkevat sujuvasti eteenpäin, eikä missään vaiheessa tullut tylsistymisen hetkiä. Rouhiainen osaa hyvin punoa salaisuuksia auki niin, että liikaa ei paljastu liian varhaisessa vaiheessa, vaan lukija pidetään otteessa kirjan loppuun asti. Lopun tapahtumat varmistivat sen, että ainakin minä jatkan Susiraja - sarjan lukemista jatkossa ja odotan innolla kolmatta osaa.

Pidin Raisasta päähenkilönä jo ensimmäisessä osassa ja onneksi hän oli yhtä voimakastahtoinen myös tässä toisessa. En vain ole varma mitä ajatella kirjassa Raisasta paljastuvista uusista kyvyistä, pidänkö niistä vai en. Mutta kaipa se kuuluu tämän tyylisiin kirjoihin, että päähenkilössäkin pitää olla jotain "vikaa" ja outoa. Kolmatta kirjaa jään innolla odottamaan jo senkin takia, että on mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan Raisan asiat seuraavassa osassa menevät.

Kirjan kannet ovat onneksi tässäkin osassa onnistuneet. Kansien aavistuksen salaperäinen tunnelma sopii loistavasti kirjan tunnelmaan. Edellisen osan kannen tapaan en ole aivan varma noista kannessa olevista perhosista, koska ainakin minun mielestäni kansi olisi ollut vaikuttava ja tunnelmallinen ilman niitäkin. Omaan silmään perhoset näyttävät jälleen aavistuksen turhalta täytteeltä, mutta onneksi muuten Uhanalainen on saanut kauniit kannet. Erikoismaininta myös kirjan nimelle, joka sopii erinomaisesti kirjan tapahtumiin.

Uhanalainen oli hyvä jatko sarjan avaukselle ja toivottavasti sarjan seuraavakin osa on yhtä mielenkiintoinen ja ennen kaikkea koukuttava kuin kaksi ensimmäistä. Harmi vain, että seuraavaa Hukkavaaraan pääsyä joutunee odottelemaan vielä pitkään. 

------
Tammi 2013, 446 s.
kirjastosta
1 kommentti on "Elina Rouhiainen: Uhanalainen"
  1. Anu, olipa kiinnostavaa lukea tästä Susiraja-sarjan toisesta osasta ja ilmeisesti oli odotuksen arvoinen! Laitoin varaukseen! :)

    VastaaPoista